|
|
Post by Kiaran on May 15, 2022 23:06:22 GMT 2
MAGISKSØS CAFELA
✧ Royal hanoverian cream- ori
✧ Jalostus- ja kilpailukäytössä
✧ Vuokraaja:
| 
|
|
|
|
|
Post by Kiaran on May 15, 2022 23:06:52 GMT 2
11.05.2022 Hannaby Hanami Week- katsaus lauantailta (585 sanaa)
Kirjoittanut omistaja VRL-13369
Lauantain oli kerta kaikkiaan hieno päivä. Dýmar oli heti aamupäivän verryttelyssä hyvässä vireessä Loiusin kanssa. Iso samppanjanmustanvoikko ori eteni suurin, mutta kevein ja rennoin askelin valkealla hiekkakentällä. Loiusin avut olivat näkymättömät ja kaikki tapahtuivat istunnalla, että kädet saivat rennosti leijua ysikympin kulmassa, kuten tuomaristo halusi.
“Se etenee hienosti”, Kiaran liittyi laukkatempoiseen valssiin mukaan Tybalt-orin kanssa. Tilli oli vielä hieman jännittynyt, mutta laukkasi toverin rinnalla urhoollisesti kaula kaarella. Loius jatkoi harjoittelua laukkapiruetin ja laukanvaihtojen parissa. Dýmar suoriutui rennosti ja upeasti, että Loiusia alkoi huolestuttaa jaksaisiko ori antaa parasta radalla. Oli parasta lopettaa ja antaa orin jolkottaa pitkin ohjin uran sisäpuolella, etteivät he häiritse muiden treenaamista.
Puolestaan Kiaran tunsi ratsunsa kireät selkälihakset. Mies keräsi ohjat paremmin yhteen käteen päästäen samalla pidempää ohjaa sekä piilottamalla raipan kainaloon merkkinä orille, ettei tarvitse yrittää enempää ja on lupa edetä rennosti orin halutussa tahdissa. Tilli vain jaksoi korskua orimaiseen tapaan merkistä huolimatta ja otti enemmän ilmaa etujalkojen alle. Pää pysyi silti rennosti alhaalla kavioiden nousten lähes korviin saakka.
“Se innostui”, Loius virnuili, kun Dýmar käveli pantterimaisin askelin eteenpäin pitäen tarpeeksi turvaväliä toiseen ratsukkoon.
“Jooh, vielä vähän jännittää. Hevosta, ei minua”, mies virnuili takaisin keräten ohjat takaisin molempiin käsiin pyytäen Tilliä hakemaan astetta kootumpaan muotoa. Aivan samalle tasolle ori ei kyennyt, kuten esimerkiksi Dýmar joka oli omalla tavallaan koulutuksessa pidemmällä. Kuitenkin tarpeeksi lähellä näyttääkseen edes kuvissa hyvältä ja saadakseen vähintään enemmän kuin 8 koulutuomarien pistetaulukkoon.
“Seuraavaksi radalle pyydetään valmistautumaan Kiaran Rosenberg ratsullaan Magisksøs Cafela”, lennosta Kiaran joutui vaihtamaan ratsua, kun kuulutus pyysi seuraava ratsukkoa valmistautumaan koulukentälle. Onneksi avulias Murjottaja-Ulriikka oli verrytellyt ruunivoikonsamppanjan orin Cavan miehelle valmiiksi.
“Vieläkö harmittaa?”, Kiaran kysyi noustessa hevosen selkään Ulriikan avustuksella ja Aino sai vahtia korskuvaa Tilliä. Orissa oli pitelemistä, kun yhtäkkiä lähistön tammat olivatkin kiinnostavampia kuin koskaan.
“Eiku muuten vaan aattelin murjottaa koko päivän”, Ulriikka pyöräytti silmiään ja avusti vielä tarkistamaan satulavyön kireyden. Ulriikka oli koko aamun käyttänyt tehokkaasti vihaenergian hevosten varusteiden puunaamiseen, sillä selkään ei tehnyt torstain jälkeen mieli nousta. Ulriikan omien hevosten liikutus oli jäänyt Ainon harteille, josta tämä oli vaihteeksi katkeroitunut. Ulriikan pinnaa kiristi eniten nyt oma epäonnistuminen. Oli hänen suoritus ollut aika farssi tallin edustukselle.
“Kyllä se siitä”, mies hymähti ja lähti kuulutuksen saattelemana kouluaitojen sisäpuolelle. Cafela oli hieno ja ryhdikäs eikä oria häirinnyt salamavalot. Enemmän ori nautti olla parrasvaloissa, mutta liikkeiden överiksi vetämisellä oli oma hintansa arvostelussa. Jos ylipäätään skumpanväriset hevoset eivät herättäneet tarpeeksi huomiota, niin ei sitten mikään.
“Ja tällä hetkellä kärkeä pitää Sveitsin edustaja Kiaran Rosenberg hevosellaan Magis..Magiskos Cafela! Huikeilla prosenteilla 78,007 %! Erittäin kaunis ja harmoninen suoritus. Tuo varmasti paineita muille ratsastajille… etenkin, kun radalle on valmistautumassa Hollannin edustaja Emily Klein hevosellaan Evergrey HMS”, kuulutus soi ja Kiaran oli aivan fiiliksissä. Suoritus oli menny odotettua paremmin. Cava oli ollut koko suorituksen ajan rento ja kuuliainen pienestä matkastressistä huolimatta.
“Aivan mahtavaa!”, Melina saapui Ainon ja Ulriikan kanssa paikalle.
“Kiitos, kiitos. Nyt tahdon nähdä itse mestarin suorituksen. Onhan tässä aikaa vielä valmistautua Tillin kanssa”, mies ojensi Cavan talliapulaiselle hoidettavaksi. Nyt olisi aika ruokailla porukan kanssa ja seurata Loiusin rataa katsomosta.
“Taas upeaa suoritusta Sveitsiltä! Todella tasapainoinen ja luonnollisesti itseään kantava ratsu. Valitettavasti pisteet eivät riitä huomiseen finaaliin asti…”, kuulutus soi ikäviä uutisia, mutta Loius ei vähästä huolestunut.
“Ei oo totta, vain vähästä kiinni”, Ulriikka harmitteli ja otti hevosen vastaan.
“Ei se mitään. Hevonen oli todella hieno”, Loius hymyili ja pyysi päästä istumaan. Jalkavamma alkoi kipuilla voimakkaasti.
“Oletko kunnossa?”, Ulriikka kysyi huolestuneena, kun Loiusin kunto vaikutti romahtavan.
“Kyllä tämä tästä. Seuraamaan kisoja hetkeksi aikaa”, Ulriikka nyökkäsi ja lähti hoitamaan Dýmarin. Häntä edelleen huolestutti miehen kunto, mutta hän jäi kauempaa seuraamaan tilannetta.
|
|
|
|
Post by Kiaran on May 15, 2022 23:07:04 GMT 2
11.05.2022 Hannaby Hanami Week- katsaus sunnuntailta (747 sanaa)
Kirjoittanut omistaja VRL-13369
Sunnuntain alkoi huolestuttavilla uutisilla, kun Loius oli joutunut yöllä paikalliseen sairaalaan. Jalan vanha vamma oli ärtynyt sietämättömäksi, että tarvittiin neurokirurgiaa kipujen rauhoittamiseen. Asia oli miehelle tavallista arkea, mutta koko talliväki oli aamulla sekaisin kuullessaan mestarin viettävän loppuviikon sairaalassa.
“Toivottavasti hän on jo kunnossa”, Ulriikka huokaisi syvään ja harjasi helmiäisen väristä oria. Cava söi jaba-karsinassa aamupäiväheiniä kaikessa rauhassa. Eilisen jälkeen ori vaikutti erittäin rauhalliselta ja vetreältä. Ulriikka sai vielä tehtäväksi verrytellä orin, kun Aino ja Kiaran olivat kankkusessa. “Tyypillistä”, nainen huokaisi ja varusti oria rauhalliseen tahtiin. Ulriikka ei ollut ennen ollut Cavan tai ylipäätään ison kouluhevosen selässä.
“Hirvittävää”, nainen puhui itsekseen, kun joutui hakemaan jakkaran suitsimisen tueksi. Cava nosteli päätään protestina, että heinien syönti piti keskeyttää. Samoin jalustinremmit menivät monta reikää ylemmäs ihan ylös saakka, jopa kieppeille oli tarve. “Pitkät ihmiset… olisi edes 20cm pidempi”, nainen puhui itsekseen ja nousi orin selkään. Hän kammotti korkeus ero satulan ja maan välillä.
Eilinen suoritus oli tehnyt tehtävänsä, kun Cava ravasi pitkänä ja rentona tyhjää verryttelykenttää pitkin. Ulriikka ei tiennyt mitä Cavan kanssa oli hyvä tehdä. Hän oli tottunut käymään estehevosilla askellajit läpi, ehkä sulku- ja avotaivutusta kaiken tukemiseksi ja tietenkin hyppäämistä. Nyt edessä oli tyhjä kenttä, joka oli ilman maapuomia tai estettä harvinaisen ahdistava näky. “Tylsää, mitä tehdään”, Ulriikka heitti kysymyksen ilmaan olettaen että ori tähän jotain vastaisi. Cava ei tähän vastannut mitään kuin tekemällä kauniin ja puhtaan siirtymisen keskilaukkaan. Aluksi naisen oli vaikea päästä tahtiin mukaan, mutta lopulta uskaltautui rentoutua.
“Hoi, Ullaa”, Aino huuteli kentän laidaltan keskeyttäen ratsukon harmonisen hetken.
“No mitä”, Ulriikka huokaisi ja pysäytti orin puristamalla reisiä satulaa vasten ja pidättämällä vatsalihaksia. Ori toimi kuin ajatus ja alkoi heti hingata päätään etujalkaa vasten. Niin hirveästi kevään tulo kutittaa.
“Katso mitä Kiaran antoi meille”, Aino ojensi koristeellisen kirjekuoren ja Ulriikka ei meinannut uskoa lukemaansa.
“Oikein Italiaan saakka PJ-karsintaan. Miten?! Olihan torstain aika fiasko, etten kehtaisi mennä edustamaan kartanoa..”, Ulriikka oli aivan täpinöissään.
“Älä nyt, aina on toinen mahdollisuus”, Aino virnuili siihen malliin, että hevosjako oli sama kuin täällä Ruotsissa.
“Huh, jännittää nyt jo”, Ulriikka veti syvään henkeä ja yhtäkkiä orin verryttely sai aivan uudenlaista energiaa. Ura oli taas toistaiseksi nousemassa.
Kiaran starttasi vasta kahdentenatoista ja hän seurasi tarkasti muiden suoritusta. Eniten miehen silmään pisti lusitano-kaunotar. Majinán ratsastama Chá frio e Bolachas oli harvinaisen hurmaava, etenkin värityksen ja liikkeiden osalta. Vielä miehellä ei ollut rohkeutta mennä puhuttelemaan naiselle, mutta ehkä after night bileissä voisi uskaltautua mennä kerhumaan naisen hevosta. Toinen yllätys näkemä oli suomalaisratsastajan Henry Säären ori Sumun Donatello. Kiaran muisteli, että ori oli jonkun spanish-normannin sukutaulussa. Oli ilo nähdä tallissa asuvien hevosten vanhempia kisaamassa täydessä terässä.
“Kohta mennään”, Ulriikka hymyili ja auttoi Kiaranin Tillin selkään. Ori kimalsi ja loisti valaistuksessa. Voisiko upeampaa näkyä olla.
Radalla Tilli oli rento ja kuuliainen eikä reagoinut yleisön meluamiseen tai kamerahenkilökuntaan mitenkään. Ori otti avut vastaan heti ja Kiaran pystyi ongelmitta ratsastaa orin pelkällä istunnalla jopa hieman vaativissa tehtävissä. Ennen kaikkea samppanjanvoikko kantoi itsensä koko suorituksen aikana luonnollisesti ylämäkeen, ettei tarvinnut erikseen lähteä hakemaan kootumpaan muotoa. Niin hieno kuin Tilli oli, ei miehen sanat riittänyt kuvaamaan onnistumisen tunnetta.
“Ja näin Sveitsin edustaja Kiaran Rosenberg lopettaa kauniin ja harmonisen suorituksen ratsullaan Magisksøs Tybalt… Upeat 84,232 % vievät ratsukon toistaiseksi kolmannelle sijalle. Edellä on Suomen edustajat Nita Ilvessuo ja Naella Wahlman. Miten tilanne muuttuu, kun seuraavaksi ratsukkoa lähtee haastamaan suomalaisratsastaja Karina Kultasaari”, kuulutus soi ja Kiaran fiilisteli suoritustaan Tillin kanssa verryttelyalueella. Ori sai painaa täyttä vauhtia halutussa muodossa ja orin tuntien se veti itsensä jyrkkään virkkuukoukkuun ja turpa kaulaan kiinni muiden hevosten läsnäolon puolesta. Niin showmies kun oli.
Cavan oli puolestaan väsyneen oloinen, mutta silti antoi parastaan verryttelyssä ja valmistautuessa.
“Ei hyvältä näytä”, Aino huokaisi katsomosta omalta paikaltaan.
“No ainakin hyviä pisteitä tulee, mutta ei ole yhtä tarmokas kuin eilen”, Ulriikka spekuloi perään ja seurasi Kiaranin ratsastusta. Pitäisikö naisen vaihtaa esteiltä kouluun, kun näytti paljon mukavammalta touhulta. Päät ei kolise puomeihin, hevonen saa mitään kohtusta vesiesteestä tai jatkuvasti ole läheltä piti tilanteita. Tosin hän varmaan pidemmän päälle nuupahtaisi satulaan. Ei Kiaranin suorituksen aikana, mutta jonkun hevonen oli säikähtänyt kameramiestä pahanpäiväisesti.
Cava liikkui sulavasti ja ketterästi, vaikka muutama pieni tahtirikko ilmeni piaffe-passage siirtymisessä. Ei onneksi aivan kamalasti rokottanut, mutta ratsastajan ilme kertoi enemmän kuin tarpeeksi.
“Ja näin Kiaran Rosenberg päättää vilkkaan suorituksen ratsullaan Magisksøs Cafela huikeilla 81,679 %. Ei kaukana edellisestä ratsustaan. Vielä viisi upeaa ratsastajaa näkemättä.”
“No menihän hyvin!”, Ulriikka kehui, kun lopullinen tulostaulukko tuli esille. Kiaran oli Tillin kanssa upeasti neljäs ja Cavan kanssa kuudes. Molemmat sijoittuvat ruhtinaallisesti ensimmäisellä Hannaby Hanami viikolla. Ensi vuoden kilpailua odotetaan jo innolla, vaikka tulevia kisoja oli edessä useampi.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Dec 23, 2022 20:43:51 GMT 2
Ylämäkeen vai alamäkeen? (934 sanaa)
Kirjoittanut omistaja (VRL-13369)
Lunta tuli kauhealla voimalla ja tuuli humisi korvissa. Matkalla tallille Kiaran pystyi kuulemaan kaukana jyrisevän lumivyöryn. Toivottavasti lumivyöry ei tulisi tänne, Kiaran tuumi ja laittoi vauhtia askeleihin. Kireä pakkanen sai miehen pakenemaan sisätiloihin, mutta toisaalta hevoset eivät treenanneet itse itseään. Tai kyllä, monet liikkeet piaffesta sulkutaivutukseen ovat hevoselle täysin luonnollisia. Hevoset tarvitsevat vain opettajan paikalle näyttämään mikä on hyvä ja miten liikkua terveellisesti sekä oikeaoppisesti.
Kiaran oli pyytänyt jotain joka kerkiää, laittamaan hänelle Cavan valmiiksi ennen puolta päivää. Tuttuun tapaan Yasmin oli ottanut tehtävän vastaan ja nainen oli varustamassa päätallin käytävällä Cavaa upeaksi. Harja oli siistillä ja virheettömällä oriletillä ja orin samppanjan hohtoinen karva kimalsi kattokruunujen valossa. Kiaran oli jälleen lumoutunut näystä. Kelpasi mennä treenaamaan maneesiin kattokruunujen himmeään valaistukseen.
"Upeaa. Olet luottohevosen hoitajani", Kiaran kehui ja Yasmin havahtui transsista.
"Kiitos. Arvostan", Yasmin punastui ja puki orille kapsonin, jonka hän oli eilen ehtinyt rasvata kiiltäväksi. Cava seisoi maltillisesti käytävällä ja laski pään alas, että kapsoni sujahti nopeasti päähän.
"Mitä, jos… mitä jos sittenkin laittaisi kanget ja ottaisi varoiksi irtokapsonin mukaan. Pahoittelut säädöstä", Kiaran mutisi ja kohensi ryhtiä.
"Onnistuu. Käyn hakemassa varusteet. Vahdi Cavaa sen aikaa", Yasmin hymyili ja laittoi kapsonin kauniiseen nippuun. Kiaran jäi silittään oria ja pohti päivän teemaa.
“Mitä tänään tehtäisiin”, Kiaran tuumaili orille ja silitti hevosen kaulaa. Kokoamista sen eri muodoissa in-hand muodossa. Tai juoksuttessa. Hitto, onneksi Kiaran pyysi ottaa irtokapsonin mukaan.
"Kas näin", Yasmin palasi ja laittoi upeimmat sekä pitkävartiset barokkikanget orin suuhun. Cava imaisi kuolaimet suuhun ja narskutti hetken kuolaimia oikeaan paikkaan.
"Tahdotko tulla katsomaan? Voisin opettaa samalla?", Kiaran ehdotti varovaisesti ja Yasmin punnitsi vastausta. Hän oli vasta aloittanut ratsastamisen pitkästä aikaa ja erittäin varovaisesti, kun onnettomuuden vammat vielä painoivat.
"Olisi kunnia. Mikäli tällainen aloittelija kelpaa", Yasmin tokaisi ja ojensi kapsonnarun miehelle, mutta Kiaran viittasi naista taluttamaan orin maneesiin. Tottakai kelpaisi, hän ajatteli ja astui ulos pakkaseen.
Loius oli juuri lopettanut valmennuksen Danielin ja Ulriikan kanssa, että Kiaran saisi ainakin tunnin demoa naiselle hevosen kokoamista ja mitä kokoaminen varsinaisesti on. Nyt Kiaran kirosi ajatusta laittaa pelkät kanget, kun hän kuitenkin juoksuttaisi hevosta. No sidotaan ohjat kaulalle ja eiköhän myöhemmin Yasmin voisi kokeilla maasta kokoamista. Oli ainakin irtokapsoni mukana.
"Näin alkuun, täytyy muistaa että Cava osaa asiat. Se osaa raippamerkit ja tunnistaa kehonkielestä mitä pyydetään. En tiedä, oletko vielä päättänyt nimikkohevosta vai harjoitteletko monen hevosen kanssa?", Kiaran selitti ja otti Cavan isolle ympyrälle. Orilla oli tapana lipua liian lähelle käsittelijää ja kootessa ori tahtoi tulla vielä enemmä syliin. Onneksi taikasanat 'oma ympyrä' ja 'kauemmas' toimivat orin kanssa sekä raipan kanssa pyytää oria kauemmas. Jos se ei toimi, aina voi jäädä itse kauemmas, mutta sitten ori usein hämmentyy.
“En ole vielä päättänyt. Joku kokenut olisi hyvä. Joskus myöhemmin nuorempi”, Yasmin vastasi ja seurasi tarkasti ratsukon harmonista menoa.
Cava käveli rennosti isolla ympyrällä, pää nyökkää askelten tahtiin alas ja schwung säilyi. Tästä oria oli helppo lähteä kokoamaan ja Kiaran aloitti kokoamiset hakemalla sulkutaivutusta. Tempo hidastuu, mutta schwung säilyi ja Cava kohosi selvästi enemmän ylös.
"Sulku- ja avotaivutus ovat molemmat kokoavia liikkeitä. Niillä on helppo aloittaa kokoaminen. Ikäänkuin lämmitellä tulevaan", Kiaran selitti samalla, kun Cava otti pikkuhiljaa enemmän painoa sisätakajalalle ja takaosan päälle.
"Sulun lisäksi tykkään pyytää koulupysähdystä, koottua laukkaa ja ravissa piaffe-levade siirtymisiä. Vielä on orin kanssa tasapainoa haettavana, kuten näet vielä ei koulupysähdyksessä uskalla laittaa kaikkea painoa alas", Kiaran selosti ja pyysi koulupysähdyksessä oria laskemaan vielä enemmän painoa takajaloille. Hieman ori empi, että kuinka paljon haluttiin ja siksi vaihteli kokoamisen määrää.
“Hienosti”, Kiaran kehui, kun ori teki pyydetyn. Välillä sai porkkanan palan, mutta muutaman toiston jälkeen. Cava ei onneksi ottanut kamalasti kierroksia herkuista.
“Vielä pitää voimaa ja kokoamiskykyä kehittää. Mutta hiljaa hyvä tulee. Aina pitää muistaa kehua ja palkita hyvästä suorituksesta”, Kiaran sanoi ja Yasmin kirjoitti asioita puhelimeen muistiin.
Orin lämmetessä otettiin ensin rentoa ravia orin omaan tahtiin ympyrällä. Pikkuhiljaa Kiaran pyysi sulkua ja reipas rento ravi hidastui, ja ori teki muutaman hienon sulkuaskeleen ja siirtyi sitten takaisin reippaaseen raviin.
"Sulku on hyvä valmisteleva liike. Tässä Cava tekee sulkua ja jatkaa joko kootusti piaffessa tai sitten rennosti eteen-alas reippaassa ravissa", Kiaran selosti ja antoi orille porkkanan palkaksi.
Cava pysyi rentona ja kuuliaisena sekä yritti parhaansa, vaikka ei kauheasti painoa laskenut taakse ja kinnerkulmat eivät laskeneet jyrkästi. Ainakin ori teki tähän mennessä parhaat sulku-piaffe-levade siirtymisen. Vielä oli hakemista tasapainon kanssa, kun jalat eivät laskeneet tasan ja hieman ori joutui ponnistamaan ylös.
"Näin. Vähitellen. Matka on vielä haute ecole ratsuksi", Kiaran naurahti ja viittoi naisen luokse.
"Ai nyt minä?", Yasmin naurahti ja meni reippaasti ratsukon rinnalle. Nainen antoi orin nuuskia kättä ja sitten Cava palautui rentoon muotoon.
"Aloitetaan ihan helposta ja ensin paikoillaan, myöhemmin voidaan treenata liikkeessä", Kiaran kannusti. Cava ei mene vähästä rikki, vaikka apu olisi epämääräinen. Ori tunnollisesti tarjoaa jotain ja hämmentyneenä korkeintaan valahtaa epätasapainoon.
“Kankiohjan kevyt kohotus saa orin heti siirtämään painoa taakse. Jos asettaa ja pyytää kokoamaan, niin tarjoaa koulupysähdystä. Muistaa aina palkita”, Kiaran näytti, mutta halusi Yasminin kanssa aloittaa ihan alusta. Kiaran kiinnitti liinan keskimmäiseen renkaaseen.
“Edestä, kuten nuorten hevosten kanssa aloitetaan. Kapsonista pidetään päätä suorana tai asetettuna, kunhan hevonen seisoo suoraan ja paino tasaisesti kaikilla jaloilla. Sitten voit viedä raippaa taakse ja pyytää Cavaa istumaan. Voit myös nojautua eteenpäin. Cava on kova lukemaan kehonkieltä”, Kiaran näytti ja pian Yasmin pääsi kokeilemaan. Helppoa se ei ollut, mutta Cava siirsi painoa tunnollisesti enemmän taakse.
“Hyvä”, Kiaran kehui ja Yasmin sai toistaa tehtävän molemmilta puolilta ensin hevonen suorana, sitten asetettuna.
“Cava voisi olla oikein kiva treenikaveri teille. Miltä kuulostaisi?”, Kiaran ehdotti. Cava oli suhteellisen pitkälle viety, että orin kanssa olisi helppo lähteä liikkeelle.
“Voisi, tai olisi kunnia. Tarvitsen kyllä vielä opetusta”, Yasmin vastasi ja silitti orin kaulaa.
“Ehdottomasti”, Kiaran vastasi ja viittoi, että voisivat lähteä ennen kuin seuraava valmennusryhmä saapuisi paikalle.
|
|
