|
|
Post by Kiaran on Jun 3, 2022 23:05:00 GMT 2
|
|
|
|
Post by Kiaran on Nov 22, 2022 17:49:52 GMT 2
Piruetin alkeet (538 sanaa), kirjoittanut omistaja
Vaihteeksi ilma oli kolea. Näkyvyys riitti juuri ja juuri hakemaan hevosia ulkoa, kun räntäsade oli tuonut vuorilta sumun mukanaan. Lumisateita oli luvassa, mutta onneksi maneesi oli tänään vapaassa käytössä. Pian tarvittaisiin toinen maneesi, Kiaran ajatteli huvittuneena ja jatkoi Rinkin harjaamista ilman turhia kiireitä. Päätallin käytävä oli puolestaan vilkasliikenteinen ja Daniel oli laittamassa nuorisoa kuntoon Ulriikan kanssa. Kaksikko lähtisi ulos Loiusin valmennukseen Totilla ja Morionilla.
“Menettekö maneesiin?”, Kiaran kysyi ja laittoi Rinkin harjat takaisin harjalaukkuun. Oli ihme, ettei mies ollut passittanut Yasminia ja Vellua tai ylipäätään kukaan muuta laittamaan oria ratsastuskuntoon.
“Ulkona tai maneesissa. Loius ei ole sanonut mitään”, Ulriikka vastasi ja asetti kapsonin Morionin päähän. Ori hieman säpsähti yllättävää liikettä ja Kiaran oli laittanut merkille orin säikyn luonteen. Sen pää ei tulisi kestämään kilpailemista. Ehkä juuri ja juuri kotikisoissa voisi orin kanssa pyöriä.
Kiaran talutti kapsonista Rinkiä kohti maneesia. Hän ei voinut lopettaa hymyilemistä, kun Rink oli saanut vuokraamiseen liittyviä kyselijöitä. Erityisesti mieleen oli pistänyt 19-vuotias Katja, kuka pian tulisi katsomaan Rinkiä. Nuorelle naiselle kelpasi myös satunnaisesti Hondan, Asan ja Kiran liikutus. Mukavaa, että oli innokasta porukkaa tutustumaan klassiseen maailmaan, mies ajatteli ja talutti oria maneesissa hetken aikaa uran sisäpuolella ennen selkään menoa.
Rink oli kilpailuissa pärjännyt hyvin, puhumattakaan valjakkokisoista. Rinkillä oli komeat ylöspäin suuntaavat liikkeet ja paljon kestävyyttä, mutta klassinen maailma oli jäänyt alkeiden tasolle. Historiallisissa kisoissa oli pyöritty, mutta ratsujousen parissa. Siitä ori tuntui tykkäävän, mukavaa vaihtelua alta escuelan ja asetaitoratojen välillä.
Rink oli tahmea ja jähmeä kyljistä, että Kiaran sai verrytellä oria avo- ja sulkutaivutus vaihdoilla. Rink teki parhaansa, vaikka aluksi taivutus oli lähes olematonta. Pikkuhiljaa orin lämmetessä alkoi avo- ja sulkutaivutuksiin tulla rohkeutta sekä siirtymiset askellajien välillä tapahtui jouhevasti. Vauhti ei ollut päätä huimaava, mutta orin saadessa aluksi omaan tahtiinsa alkoi takaosa aktivoitua enemmän, ja impulssia olla enemmän.
"Hienosti", Kiaran kehui. Kankiohja roikkui pitkänä orin kaulalla, kun ohjaus ja taivutus tuli istunnasta sekä tarpeen mukaan kapsonista. Rink oli Kiaranin yksi suosikeista. Ori oli täydellinen opettaja, sillä se peilasi ratsastajaa rehellisesti eikä automaattisesti korjannut virheitä. Jos ratsastaja oli vino tai ei lantiosta taipunut tarpeeksi avotaivutuksen mukaan, ei myöskään Rink tehnyt enempää.
Orin lämmetessä ja kohotessa hieman kootumpaan muotoon uskalsi Kiaran aloittaa varovaisesti piruettien harjoittelun. Ensin käynnissä kuvitteellista neliöstä, jonka kulmat tulisi ¼ piruettia. Rink piti hyvin sulkutaivutuksen yllä ja Kiaran pyysi hieman enemmän kootumpaa muotoa viemällä raipan lähelle hännän typeä. Orin vastatessa pyyntöön, Kiaran palkitsi orin ja jatkoi treeniä. Ei haitannut, jos vauhti hidastui tai Cenrik jopa pysähtyisi. Homma jatkuu, vaikka Kiaran uskalsi vähitellen pyytää enemmän eteenpäinpyrkimystä.
Kuvitteellisen neliön sujuessa molempiin suuntiin käynnissä siirsi Kiaran orin raviin ja lähti hakemaan enemmän tempoa ja impulsioita. Muutamat avo- ja sulkutaivutus vaihdot suoralla, ennen varsinaisen piruetin kokeilua.
Lävistäjälle Kiaran haki hyvää taivutusta ja asetusta, että Cenrik voi mutkitta jatkaa sulkutaivutuksessa lävistäjällä. Keskellä Kiaran haki painoa enemmän orin sisätakajalalle, että ori pystyi lähteä kääntymään suhteellisen kootussa käynnissä. Ympyrä oli iso, mutta vähitellen ympyrä lähti pienentymään. Rinkillä ei ollut tarpeeksi voimaa mennä pienemmälle ympyrälle, mutta Kiaran tyytyi isompaan käynti- ja ravipiruettiin. Vähitellen ori tulisi saamaan voimaa ja kokoamiskykyä, mutta nyt heillä ei ollut kiire. Alta escuelan noviisiluokkiin pyydettiin esittämään carré ja siihen Rink pystyi hyvin käynnissä, ravissa kuin laukassa.
“Tämä riittää”, Kiaran kehui ja silitti orin kaulaa. Nyt he odottaisi uuden vuokraajan saapumista ja toiveikkaana, että Rink saisi vakituisen treenikaverin.
|
|
|
|
Post by katja on Jan 22, 2023 16:43:42 GMT 2
22.1.2023 Tutustumista Rinkiin Olin ilmoittautunut vuokraajaksi Rinkille jo edellisen vuoden puolella ja käynyt pari kertaa jopa tutustumassa tiluksiinkin, mutta joulun alla oli kiireistä enkä ehtinyt aloittaa vuokraamista heti. Koulu jatkui tammikuussa ja piti kiireisenä. Tänään kuitenkin löysin itseni pakkaamassa tallikamppeita reppuuni. Valmistauduin tallille lähtöön ja kiipesin pyöräniselkään. Talli oli valtava kuten muistelinkin. Rinkin karsina oli vaikea löytää, koska en ollut vielä tottunut navigoimaan tallissa. Se kuitenkin löytyi ja ori oli uteliaana vastassa. Esittäydyin orille antaen sen haistella itseäni. Sen jälkeen siirryin karsinaan ja vähän rapsuttelin oria. Sen jälkeen kävin seikkailemassa itselleni Rinkin harjapakin, jotta voisin harjailla oria hiukan. Mitään sen enempää en ensimmäisellä kerralla halunnut tehdä, aloitettaisiin rauhassa!  |
|
|
|
Post by katja on Jan 29, 2023 17:21:44 GMT 2
Tutustuminen jatkuu
Tänään saavuin tallille sillä mielellä, että Rinkin kanssa tulisi jotain tehdyksikin. Ajattelin yhdistää tiluksiin ja oriin paremman tutustumisen yhteen joten suunnittelin lähteväni orin kanssa kävelylle.
Rink oli jälleen karsinassa odottelemassa, joten etsiskelin jälleen harjapakin käsiini ja aloin hoitamaan rautiasta herraa. Harjatessa Rink kaipasi vähän tekemistä, joten olin täyttänyt sille pienen pulmapelin, jota se sai näpertää samaan aikaan. Lopuksi kun harjailut oli harjailtu, laitoin riimun vähän hölmistyneen näköisen orin päähän. Hölmistynyt se tuskin oli, niin minulle oli kerrottu. "Se näyttää aina siltä, mutta oikeasti se on todella terävä ori", muistelen selostusta Rinkistä. Ja uteliaskin se oli, niin kuin minäkin. Siksi juuri kiinnostuin Rinkistä alun perinkin.
Poistuimme tallista ja harkitsin vielä reittiä hetken. Rink odotteli vierellä rauhassa, kunnes jatkoimme taas matkaa. Päätin oikaista päätallin kentän kulmalta lammen ohi ja puuston läpi kartanolle. Se näytti hulppealta ja kauniilta. Mutta puutarhaa minä olin tullut katsomaan. Yritin pysyä kokoajan liikkeessä ettei Rink keksisi mitään omaa tekemistä nyt kun säätkin olivat sellaisia, ettei hevosia kauheasti nurmikolla syötelty huvin vuoksi. Puutarhassa oli kaikenlaista katsottavaa, mutta päätin palaavani sinne joskus myöhemmin uudelleen, koska halusin käydä muuallakin. Kurvasimme siis toiselle polulle kohti Derbyaluetta.
Metsässä taivaltaminen oli hauskaa. Tähän aikaan vuodesta siellä oli melko kaunista. Koitin suoralla polulla vähän juostakin Rinkin kanssa, ikään kuin jotain siirtymisiä veikkaisin. En ole vielä ihan niin harjaantunut hevostietämyksessäni, että osaisin sanoa. Rink tuli nätisti mukana, kun lähdin juoksuun, se ravasi vierelläni ja kun siirryin kävelytahtiin, sekin hidasti. Oli kivaa, kun sai tehdä jotain eläimen kanssa ja jutut onnistuivat.
Derbyalue oli valtava, mutten viitsinyt viipyä siellä kauaa, joten lähdimme Rinkin kanssa talsimaan myyntitallin ohi yksityistallin poluille, jonka jälkeen kävimme vielä tarhoilla. Yritin kipeästi muistella missä Rinkin tarha sijaitsi, mutten vielä muistanut. Kyllä se sieltä vielä tulisi. Sen jälkeen katselin hetken aikaa vielä kauemmas laitumille, jonka jälkeen käännyimme Rinkin kanssa takaisin kohti päätallia. Päätallissa harjailin vielä Rinkiä ja hengailin sen kanssa karsinassa. Mietin itsekseni olisiko joskus hauska vain hengailla Rinkin kanssa ja vaikka lukea sille jotain ääneen vaikkei se siitä mitään varmaankaan ymmärtäisi.
|
|
|
|
Post by Kiaran on May 6, 2023 20:55:08 GMT 2
Fiilistä valjakkoajoon
Kirjoittanut Siiri, 253 sanaa
“Huolehdi, että sä et jää itse vetämään ohjalla staattisesti, vaan pidät kevyen ohjastuntuman. Silloin sillä ei ole mitään, minkä varassa roikkua.” ohjasin ohjastajaa, joka tuskaili hauislihakset pinkeänä kädelle painavan hevosen kanssa.
“Nyt kun me tehdään näitä nopeita siirtymiä, niin auta sitä äänellä. Kun sä haluat siirtää sen takaisin raviin, käytä tukena myös maiskutusta ja vaikka hipaisua raipalla. Ja kun sä haluat siirtää sen käyntiin, käytä ääniapua ohjasta vahvempana, jotta sillä ei ole edes mahdollisuutta jäädä junttaamaan vastaan. Ja heti kun pyydät takaisin raviin, huolehdi että sun käsi antaa tilaa liikkeelle.” ohjeistin valjakkoa, joka jumppasi talliin unohtuneita takajalkoja vatsan alle. Pikkuhiljaa Raituva sai Rinkin paremmin kuulolle, ja sinisilmäinen ori alkoi muistuttumaan ihan oikeaa valjakkohevosta.
“Ihan super!” kehuin valjakkoa, ja lisäsin perään kysymyksen siitä huomasiko ohjastaja itse hevosessa minkään valtakunnan eroa. Huomasihan hän; sen paljasti jo pelkkä ilme.
Kun Rink oli saatu ajettu avuille, lähdimme työstämään pieniä tehtäväkokonaisuuksia jotka vaativat ennenkaikkea nopeutta avuille, jotta tehtävän suorittaminen kokonaisuutena oli mahdollista. Alkuun Raituvalla ja Rinkillä oli pienimuotoista hakemista ja tehtäväkokonaisuuksien alku sujui hienosti, mutta loppua kohden pakka tuntui vähän leviävän. Neuvojen ja ohjeiden perusteella Raituva kuitenkin muutti ajamistaan ja apujen käyttöä, ja näin aikaansaimme varsin mallikkaita kokonaisuuksia; tehtävissä säilyi hyvä tasapaino ja tahti sekä Rink pötki valjakkovaunujen edessä tyytyväisen näköisenä.
“Eihän tässä ole mitään kummallista, kun vaan muistat itse mitä ja miksi olet tekemässä. Rinkhän on erittäin kiva hevonen - ja varsin opettava sellainen! Tälläisiä hevosia pitäisi olla kaikilla, sillä mikään ei ole opettavaisempaa kuin apuihin peilaava hevonen - oli se sitten hyvässä tai pahassa.” naurahdin ohjastajalle valmennuksen lopussa.
|
|
|
|
Post by Kiaran on May 6, 2023 20:57:42 GMT 2
Kotiläksyt tehtynä?
Kirjoittanut Siiri, 292 sanaa
Olin antanut Kiaranille viime valmennuksessa kotitehtäväksi fiilispohjaisia tehtäviä, sillä olin halunnut herätellä Kiarania miettimään enemmän syy-seuraus suhdetta antamilleen avuille. En tiedä, oliko ero nyt hevosen ja ohjastajan välisessä kommunikoinnissa, vai siinä että Kiaran oli ottanut kotiläksyt tehdäkseen, mutta nyt minusta tuntui että ohjastaja käytti apuja oikea-aikaisesti ja ennen kaikkea syystä eikä niin sanotusti varmuuden vuoksi muuten vain aikaa tappaakseen.
Rink ja Kiaran verrytteli kahdeksikkotehtävällä ravissa ja laukassa, jossa ohjastaja pääsi jumppaamaan hevosen kylkiä, välissä suoristamaan ja laukassa myös vaihtamaan laukan. Vasempaan kierrokseen Rink halusi hieman liirata takaosallaan ulkoapuja vastaan, mutta kun ohjeistin Kiaranin ottamaan raipan oikeaan käteen ja pitämään sitä lähellä hevosen takaosaa, suoristui Rink kropastaan kuin itsestään. Laukannostot suoralla olivat poikkeuksetta hyvin onnistuneita, sillä Kiaran malttoi antaa hevoselleen tarpeeksi aikaa ja Rink säilytti laukannostoissa hyvän eteenpäinpyrkimyksen. “Ihanan tasapainoista. Erittäin hyvä.” sanoin viimein valjakolle, joka suoritti hienosti omalla tasollaan nostoja.
Valmennuksen loppua kohden treenasimme vielä yhdellä kädellä ajoa, jonka ohjastaja oli paljastanut joitain valmennuksia sitten omaksi heikkoudekseen. Eikä ihmekään, sillä ei yhdellä kädellä ajaminen ole varsinaisesti helpoimmasta päästä.
Läpikävimme ensin ohjasotetta, jonka jälkeen lähdimme työstämään tehtäviä käynnissä. Rink seurasi kuuliaisesti ohjastajansa apuja, joten varsinaisesti ongelmalliselta yhdellä kädellä ajaminen ei näyttänyt. Ainoa vaan, että Kiaran tahtoi vähän oikaista kuljettavia teitä, mutta heti kun ohjastaja malttoi ajaa hevostaan samalla fiiliksellä ja ajatuksella kuin kahdellakin kädellä ajettaessa, oli suorittaminen jo hyvin mallikelpoista.
Ravissa teimme hyvin helppoja ja lyhyitä harjoituksia, jotta valjakko saisi kivoja kokemuksia. Ja kyllähän se vain onnistui; valjakko pystyi tekemään siirtymiä, kääntymään oikealle ja vasemmalle ja menemään suoraankin.
“Tosi hyvä. Mä luulen, että riittää tältä päivältä ennen kuin ootte ihan puhki. Mun puolesta voitte käydä vaikka kävelemässä metsätiellä loppukäynnit niin Rink saa kävellä kroppansa läpi suoraan ja te molemmat voitte nauttia tästä ihanasta, alkavasta ruskasta.” hymyilin ohjastajalle, joka veti parhaillaan villavilttiä jalkojensa lämmikkeeksi.
|
|
