|
|
Post by Kiaran on Jun 4, 2022 18:37:54 GMT 2
PERLITA 5594
✧ Andalusianhevonen, tamma
✧ Kilpailukäytössä
✧ Vuokraaja:
| 
|
|
|
|
|
Post by Kiaran on Jun 4, 2022 18:40:02 GMT 2
Ratsujousivalmennus
Tapahtuma paikka: Hankalan linna, 311 sanaa
Nanook ei näyttänyt viettävän hyvää päivää, sillä antoi mieslaumalle kunnolla kyytiä. Helmi ei yhtään välittänyt lähelle tulevista oreista, mutta naiselle se oli liikaa. Naisen keskittyminen karkaili omista puheista muiden komentelemiseen. ”Lady Nanook, kuuntele ja sido ohjat”, Kehotin vahvalla äänellä ja nainen tuli kivikujalle ratsun kanssa. Apujen antaminen oli hieman hukassa, valkeahiuksinen nainen oli tottunut vaikean friisiläisorin ratsastamiseen. ”Varpaat ylös ettei kannukset hipoa kylkiä kokoajan”, Helmi osasi kasata itsensä hyvin ja liikkui maltillisesti eteenpäin. Ensimmäiset nuolet lensivät ihan minne sattui. ”Keskity”, Hetken aikaa Roxana epäili, mutta toisen kierroksen täydet osumat keskelle purkasivat ajatukset.
”Noin, sitten metsästys”, Tässä kilpailtiin aikaa. Piti osua rottaan ja villisikaa ennen kuin ratsukot vetivät maalitaulut toiseen päätyyn. Nanookilla oli hyvin aikaa, sillä Helmi tuskin alkoi vikuroida kesken tehtävän. ”Nojaudu hieman taakse ja korjaa ryhtisi, ei tarvitse kokoajan pyytää eteenpäin”, Roxana neuvoi. Nyt ei oltu kilpailemassa, vaan hiomassa omia taitoja. Nanook sai ottaa seuraavalle kierrokselle vauhtia, kun osumat liikkuviin kohteisiin alkoi parantua. Nanook oli itse hämmentynyt kuinka helppoa ratsastaminen Helmellä oli ja pääsi enemmän keskittymään omien taitojen kohentamiseen.
”Sitten rotta. Vaatii paljon tarkkuutta ja ajoitusta”, Nanook lähti rohkeasti nopea tempoisella laukalla eteenpäin. Ensimmäinen nuoli meni ohi, mutta nopeasti nainen otti uuden nuolen ja osui juuri ennen maaliviivaa rottaan. ”Vielä kerran”, Roxana irvaili ja tahallaan laittoi naisen tekemään enemmän hommia. Ainakin saataisiin ärähtelu pois. Lohikäärmeen luona oli hieman taisteltavaa. Vaikka tamma oli tottunut liekkeihin, oli se tänään vaikea ymmärtää. ”Rauhassa. Ratsasta ensin pari kertaa ohi”, Roxana neuvoi, kun Nanook alkoi käyttää kovempia keinoja. Tamma meni hieman lukkoon. ”Rauhallisesti, se ei ole Daksu”, Roxana meni lähemmäksi ja alkoi tamma tottua liekkeihin. Maalitaulut olivat lohikäärmeen silmät ja sydän, ja kauempaa ampuminen oli tänään ratsukon vahvuus. Lähempänä alkoi Helmi lähteä alta ja tehdä ampumisesta vaikeaa. ”Nyt kun sujuu voidaan lopettaa. Ei rasiteta liikaa”, Roxana hymyili ja Nanook huokaisi virneen kanssa. ”Kehu sitä. Hyvin meni, mutta vaatii totuttelua”, Roxana katsoi ratsukon perään vielä hetken.
Tuntilaisen mietteet valmennuksesta
Kirjoittanut tuntilainen (462 sanaa)
Tuijotin hiljaisuudessa vierelläni seisovaa kimoa tammaa. Ei se ollut ihan ensimmäinen kerta kun toisella menin, mutta silti vatsanpohjassa kutkutteli jännitys. Se, että odotin saavani hampaista tai tekeväni tyylikkään ilmalennon hevosen lähtiessä alta heti kun pohje koskettaa. Nyt kuitenkin minun ei tarvinnut kuin ottaa ruskeista nahkaohjista ja kavuta selkään eikä tamma tehnyt elettäkään liikkuakseen. Vilkaisin ympärilleni vain nähdäkseni, että oliko muut yhtä hämmentyneitä, mutta toisia ei kiinnostanut pätkääkään tämä erikoinen hetki. Kenties minun olisi vain lopetettava tämä ylenpalttinen hämmästely ja todeta, että kaikki hevoset eivät voineet olla Daksuja ja hyvä niin.
‘’Mikä noin hämmentyneeksi tekee?’’ Roxyn ääni kuului turhankin läheltä ja en voinut estää itseäni säikähtämästä. Mulkaisin naista lähes murhaavasti, ennen kuin tyydyin tuhahtamaan. Pyysin Helmen kävelemään ja toisen keinuva käynti tuntui mukavalta, olisin voinut nukahtaa. Hymy kohosi huulilleni kun viimein vaihdoin käynnistä raviin. Yllätyksekseni tammalla oli kuin olikin vähän ylimääräistä energiaa, joten sain tehdä tavallista enemmän pidätteitä. Kimo otus ei kuitenkaan muuttunut hankalaksi missään välissä ja olisi toiminut täydellisesti lasten ratsuna. Vilkaisin sivulle vain todetakseni, että minua oltiin ohittamassa turhankin läheltä.
‘’Helvetti, pysy kauempana!’’ Ärisin kuin koira konsanaan. Kohtasin ruskeahiuksisen miehen katseen lähes haastavasti, mutta ainoa minkä sain vastaukseksi oli lähes kylmä katse. En tiennyt mikä siinä oli, mutta se suututti minua vain yhä enemmän. Pieni pohkeiden puristus kertoi Helmelle mitä minä halusin ja suurella ravilla ilmestyin miehen vierelle.
‘’Mitä helvettiä tuo oli olevinaan?’’ Sähisin hampaitteni välistä enkä voinut olla suuttumatta entisestään kun mies keskittyi lämmittelyyn antaumuksella eikä ottanut kuuleviin korviinsa kiukkuani.
‘’Otapa Adrianista mallia ja keskity, lady Nanook!’’ Roxanan ääni oli täynnä auktoriteettia jota ei käynyt kieltäminen. Siitä huolimatta soin naiselle hyvin kylmän katseen ennen kuin murahdin vastaukseksi. Olin ollut niin keskittynyt oppipoikaan, että en ollut pahemmin edes huomannut Karman vaikeuksia Monnin kanssa. Virne kohosi huulille samalla kun ratsastin Helmen lähemmäs.
‘’Tekee hyvää sinullekin välillä ratsastaa vaikeilla hevosilla, oi arvon kuningatar.’’ Erivärisissä silmissä pilkehti, ‘’Varo ettet tipu, voi jäädä häät välistä.’’ En todella jäänyt kuuntelemaan vastausta moisen pilkan jälkeen, koska tiesin miten paljon Karma inhosi puheitani kuningattaruudesta sekä piikittelyäni koko asiasta. Onnekseni minun ei kauaa tarvinnut jatkaa puuduttavaa lämmittelyä ja Karman välttelyä kun Roxana jo pyysi meidät lähemmäs. Käänsin Helmen ikään kuin kaartoon Roxyn eteen seuraten miten myös muut olivat ilmestyneet rinnalle - jopa itse mykkä. Pienikokoinen varas selitti hyvin kuuluvaan ääneen tehtävän ja osoitti tavallisten taulujen lisäksi myös eläimiä. Pienet eläimet kuten rotat ja linnut olivat lähempänä kun taas keskikokoinen villisika kauempana ja lohikäärme kauimpana. Irvistin nähdessäni tehtävän. En muutenkaan ollut järin taitava jousen kanssa joten hyvä, että osuisin edes tavallisiin tauluihin. Lilahiuksinen käänsi päätään sivulle koiran lailla ja virnisti minulle suorastaan pirullisesti.
‘’Sinä voitkin aloittaa kun kerta ärhentelet jo valmiiksi.’’ Roxyn ääni oli suoranainen haaste johon tartuin kaksin käsin. Kohotin toista kulmaani virnistäen ennen kuin käänsin ratsun kohti tauluja. Helvetti sentään, kyllä minä halusin näyttää osaamiseni varsinkin moisen haasteen edessä.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Jun 4, 2022 18:41:32 GMT 2
Kouluvalmennus
Paikka: Hankalan linna ✧ Valmentaja: Mari (270 sanaa)
Roxanan päivän toinen ratsu oli nätti mustankimo Helmi-tamma. Tamma asteli ylväänä taluttajansa vierellä kun se tuotiin kentälle. Roxana hyppäsi tammansa selkään ja aloitimme verryttelemään. Helmi liikkui heti alusta alkaen hyvällä moottorilla, mutta kuitenkin tarkasti ratsastajansa apuja kuunnellen. Roxana joutui ilmeisesti alussa vähän hakemaan tuntumaa huomattavasti isommin liikkuvan andalusialaisen selässä, kun edellisen tunnin oli ratsastanut suomenhevosella. Tämä aiheutti pieniä virheitä ratsastukseen, joista Helmi kyllä heti huomautti. Kun alkuverryttelyt oli hoidettu, aloitettiin pohkeenväistöillä. Ratsukko sai tehdä väistöt uralla niin, että hevosen takaosa väistätettiin sisälle päin. Tehtävä sujui ratsukolta ongelmitta; hevonen teki kuuliaisesti niin kuin ratsastaja pyysi. Ratsastaja käytti pieniä ja huomaamattomia apuja eikä tehnyt selässä mitään ylimääräistä. Kun väistö sujui käynnissä, sai ratsukko tulla saman tehtävän myös ravissa. Kun ongelmia ei ilmennyt siirryimme seuraavan tehtävään eli kokoamiseen ja lisättyihin askellajeihin. Ensin haettiin käynnissä hyvä kokoamisaste ja tempo. Nämä löytyivät nopeasti ja ratsukko sai edetä kootussa käynnissä uraa pitkin ja pitkille sivuille otettiin lisättyä käyntiä. Ensimmäisellä kerralla Helmi pääsi aivan liian pitkäksi ja pakka pääsi levähtämään. Tästä syystä siirtyminen takaisin koottuun käyntiin ei mennyt sinne päinkään. Toisella kertaa Roxana oli tarkempana eikä päästänyt tammaa niin pitkäksi. Käyntiaskeleeseen tuli kuitenkin hienosti mittaa lisää ilman, että vauhti kiihtyi. Kun tehtävä sujui käynnissä, oli aika kokeilla ravia. Ravissa Helmi meinasi ensin vähän kiihtyä lisäyksistä, mutta kun se huomasi, että kiirehtimällä ei asiat etene, se malttoi mielensä. Ravista löytyi oikein komea lisäys, kun sekä ratsastaja, että ratsu keskittyivät asiaan. Laukassa työskenneltiin hetki pääty-ympyröillä molempiin suuntiin ja haettiin siinä sopiva tempo ja kokoaminen. Myös laukassa ratsukon lisäykset olivat oikein näyttävät, mutta siirtymisiä takaisin koottuun laukkaan täytyy vielä treenata enemmän. Valmennus päätettiin loppuverryttelyihin samalla kun annoin palautteen tunnin kulusta.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Jun 4, 2022 18:42:56 GMT 2
Estevalmennus
Paikka: Hankalan Linna ✧ Valmentaja Mari (240 sanaa)
Tuttu ratsukko jo verrytteli kentällä kun saavuin paikalle. Helmi liikkui hyvällä tempolla ja oli selkeästi virkeällä tuulella. Moikkasin nopeasti ratsastajaa, jonka jälkeen aloin kokoamaan ratsukolle pientä esterataa. Vaikka Helmi ei mikään estehevonen ollut niin vaihtelun vuoksi minua oli pyydetty paikalle vetämään lyhyt estetreeni. Aloitimme valmennuksen ihan perus puomitehtävillä. Olin tehnyt ratsukolle sekä käynti, ravi ja laukkapuomit sekä muutamia kavaletteja pääty-ympyrälle. Ensimmäinen yritys käynnissä meni puomien kopsautteluksi. Helmi ei oikein vaivautunut nostelemaan jalkojaan vaan tyynesti vain raahautui puomien yli. Pyysin Roxanaa aktivoimaan tamman käyntiä ja vähän herättelemään varsinkin takapäätä. Askeleen ei kovin paljoa kärisisi pidentyä, mutta reippaampi tempo ei olisi pahitteeksi. Toisella kerralla hommassa oli jo yritystä ja kolmannella päästiin jo läpi ilman kolahduksia. Ravissa ja laukassa homma sujui paljon paremmin ja Helmikin näytti pääsevän hommaan mukaan. Pääty-ympyrällä olleet kavaletit mentiin laukassa. Helmi alkoi jopa hiukan innostumaan, ja ratsastaja sai tehdä aika paljon pidätteitä, että tahti pysyi maltillisena. Kavaletit ylitettiin varmasti, vaikka Helmin hyppytyyli ei mikään kaunein ole. Lopuksi ratsukko pääsi vielä menemään lyhyttä rataa. Esteet eivät olleet korkeita, mutta haasteen vuoksi rata sisälsi pari tiukempaa käännöstä. Ratsukolla ei ollut radan kanssa mitään ongelmaa. Helmi suoritti tasaisen varmasti ja ratsastaja hoiti selässä oman roolinsa moitteetta. Vähän meinasi tahti välillä kiihtyä, mutta Roxana sai Helmin hyvin takaisin ruotuun. Muutamien esteiden kohdalla Helmi liioitteli hyppyään todella paljon, mutta onneksi ratsastaja oli hyvin mukana eikä mennyt kiskomaan tammaa suusta. Ratsukko sai mennä radan pariin otteeseen, jonka jälkeen lopettelimme ja jätin ratsukon tekemään itsenäisesti loppuverryttelyjä.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Oct 14, 2022 21:30:45 GMT 2
Takauma kesään (285 sanaa), kirjoittanut omistajaHelmi varsoi kesällä ihastuttavan hiirakon orivarsan, jonka oletetaan kimoutuvan varttuessa. Nykymaailmassa voi antaa hyvin universaaleja nimiä, mutta nimetessä oria Kiaranilla oli ensimmäisenä mielessä harmaa akaatti korukivi. Nimittäin orivarsan peitinkarva muistutti paljon harmaata korukiveä. Tosin kreikankielinen sana “agathos” tarkoittaa hyvää tai hyväsydämistä, ja sellainen orivarsa on kaikinpuolin. Helmi oli kilpaillut viimeiseen tukalaan oloon saakka, sillä tamma ei kokeneena varsojana näyttänyt minkäänlaisia väsymisen merkkejä. Tamma tuli pallomahansa kanssa iloisesti porteille vastaan. Korvat olivat hörössä ja lempeä ilme, joka välittää työintoa. Olihan tamma silloin pakko ottaa, kun työn iloa ja hyvää oloa riitti. Toki kun satulavyö ei mennyt enää kiinni ja tamma alkoi hikoilla kevyestä kävelystä, piti tamma siirtää mammalomalle ja ratsastaa ilman satulaa kimon tahdissa. “Vieläkö tamma varsotetaan?”, Melina kysyi ystävällisesti tutkien tamman sukutaulua hieman kysyvästi. Varsoja alkoi olla jo reippaasti, samoin tammalla ikää. “Ehkä viimeisen kerran ensi kesänä. Saa nähdä missä kunnossa pysyy”, Kiaran vastasi ja ihasteli hiirakkoa orivarsaa. Orilla oli kolme sukkaa ja tähti otsassa, mutta nekin jäisi iän myötä valkoisen karvan peittoon. “Tammalla alkaa olla ikää. Pitäisi myös löytää eri sukuinen ori”, Melina hymyili ja ojensi käden varsalle nuuskittavaksi. Helmi söi tyytyväisesti illan väkirehuja. Tamma luotti ihmisiin ja ei siksi ollut tarvetta vahtia pienokaisen perään. Puolestaan muiden hevosten läsnäolosta Helmi hermostuu ja on äärimmäisen tarkka missä varsa menee. “Täytyy tutkia ajoissa. Vielä saisi tamman kisakentille ennen laatuarvosteluita”, Kiaran huokaisi ja pohti tulevia kisoja. Hevosia oli riittämiseen, mutta Ulriikan innostuttua kouluratsastuksesta ei miehellä ollut mitään hätää. “Hei, tässä olisi tällainen ori. Itä-Ranskassa, hieno suku”, Melina näytti puhelimelta ja Kiaran nyökkäili tyytyväisesti. “Pistä nimi ylös, niin osaan ottaa omistajaan yhteyttä”, mies hymyili. Komea kimo ori ja nimi osui ilkikuriseen luonteeseen kuin nenä päähän. “Oikea gangsteri. Tulisi Helmen varsoihin vähän säpinää”, Melina naurahti ja lähti Kiaranin perään.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Nov 24, 2022 21:40:03 GMT 2
Minustako miekka mieheksi? (502 sanaa), kirjoittanut omistaja
Näky oli suoraan kuin unesta: harmaanvalkea tamma nökötti rauhallisen oloisena tarhan kaukaisimmassa nurkassa ja suorastaan sulautui täydellisesti sumuiseen ja vuoristoiseen talvimaisemaan. Tamman pystyi paremmin aistimaan kuin näkemään paljaalla silmällä, sillä peitinkarvan meni sävy sävyyn maiseman kanssa. Tamman nähdessä ihmisen lähestyvän häntä, lähti kimo nappisilmä tarhan utuisesta nurkasta reippaasti tarhan rautaisia portteja. Korvat hörössä ja kaviot kopsuen kovaan maahan Helmi hörisi ystävälliseen sävyyn Kiaranille.
"Päivää, arvon rouva", Kiaran puhutteli kimoa arvokkaasti. Tamma ei ollut vieläkään oppinut harmaaseen ikään mennessä nauttimaan huomionosoituksista. Lempeä puhe ja kaunis kohtelu olivat tamman mieleen.
Helmi pääsi päätallin lämpöön hoidettavaksi ja Kiaranin apuun saapui hänen luottohevostenhoitaja Yasmin. Yasmin kävi tamman huolellisesti läpi pehmeällä harjalla, kun Kiaran pohti ottaisiko kapsonia ollenkaan. Helmi pärjäsi ilman kapsonia, mutta siitä on pitkä aika kun mies on viimeksi tamman selkään noussut.
“Ehkä pärjäämme ilman”, Kiaran puhui ääneen ja hymyili leveästi. Hän nappasi käteen vielä tamman puhtautta huutavan barokkisatulan ja valmistautui varustamaan tamman. Satulahuoneessa oli rauhallisempaa, kun puolestaan käytävällä oli enemmän väkeä. Hevosia tuli ja meni samaan tahtiin oli kyseessä sitten liikutus tai pelkkä hoito. Yasmin oli ehtinyt laittamaan tamman varustus kuntoon. Jalassa oli tummanvihreät pintelit ja harja oli kumilenkkiä vaille kauniilla letillä.
“Upeaa”, Kiaran kehui ja asetti satulan varovaisesti tamman selkään. Yasmin hymyili leveästi.
"Kiitos" hän tokaisi ja lähti viemään tamman tavaroita takaisin paikoilleen. Kiaran laittoi suitset varovaisesti tamman päähän ja Helmi tyytyväisesti narskutti kultaisen barokkikangen paremmin suuhknsa. Nyt he olisivat valmiina ja saa nähdä kuka olisi heidän seuranaan maneesissa.
Hänelle täytenä yllätyksenä maneesissa oli Loius valmentamassa Danielia Lurkin kanssa. Lurk liikkui Kiaranin silmään oikein kivasti, vaikka ori oli enemmän perinteinen kuin klassinen kouluratsu. Loius yritti silti parhaansa mukaan saada miehelle enemmän vanhojen mestareiden oppeja.
"Sehän menee kivasti", Kiaran tokaisi silmän iskusta ja nousi jakkaralta ketterästi kimon kyytiin. Helmi oli elämänsä kunnossa ja eteni reippaasti eteenpäin, vielä rennossa muodossa.
"Helmi on kuin viini. Paranee vain", Loius tokaisi, kun kevyesti käden nostosta tamma suuntasi itsensä enemmän ylämäkeen.
"Yksi suosikki turnajaishevosista", Kiaran sanoi. "Danielin pitäisi kokeilla joskus", mies jatkoi ja alkoi käynnissä hakea sulku- ja avotaivutusta suoralla uralla sekä kaarevalla uralla. Helmi venyi ulkokyljestä ja asetus pysyi rentona ja taivutus tuli kokonaan rungosta.
"Turnajaisista puheenollen. Pitäisikö meidän ottaa enemmän osaa asetaitoratoihin ja peitsaukseen? Nyt keskitymme vain alta escuelaan ja ratsujouseen", Loius sanoi vakavana.
"Pitäisikö? Itselle ei ole osaamista miekan käyttöön, että tarvittaisiin opettaja", Kiaran tokaisi yhtä vakavana takaisin. Mikä vika baletissa oli.
"Minulla on muutama nimi ylhäällä. Sitä paitsi samoja taitoja siinä tarvitaan, mutta sulkua ja avoa koetellaan tehtäväradalla. Ei siinä vain aseen kanssa heiluta", Loius kannusti.
"Pidän harkinnassa. Kunhan tuot ensin opettajan tänne", Kiaran virnisti. Mikä idea olisikaan tarttua aseeseen.
"Ratsastat valmiiksi ohjat yhdessä kädessä, osaat ratsastaa istunnalla ja sinulla on osaavia hevosia. Enää pitäisi selvittää kenellä ratsuista on päätä lähteä radalle", Loius jatkoi.
"Olen ainakin mukana", Daniel vastasi ja Loius nyökkäsi. Ainakin olisi yksi innokas mukana, Lucianosta ja Melinasta puhumattakaan.
"Hyvä on. Kunhan värväät meille asianmukaisen opettajan ja hommaat tyylikkäät aseet", Kiaran sanoi ja nosti laukan. Helmi tempaisi energiseen laukkaan pelkällä lonkan pyörähdyksellä ja jaksoi laukata hyvin ylämäkeen. Kiaran ei jaksaisi juosta sumukyykyssä metriäkään.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Dec 15, 2022 13:11:28 GMT 2
12.12.2022 Asetaitovalmennus, valmentaja Lionel Troxler (VRL-13369) (384 sanaa)
Helmi selkeästi tunnisti oman jälkikasvunsa, kun kimo tahtoi suorinta tietä mennä hörisemään erityisesti Hulmille. “Ovatko ne sukua?”, Luciano ihmetteli puoliääneen ja Kiaran kertoi Helmin olevan Noxin sekä Hulmin emä. Valmennuksessa oli menossa oikea sukukokous, mutta ei annettu sen haitata menoa. “Näkee mistä puusta jälkikasvu on tehty”, Rey naurahti ja antoi Lucianolle luvan aloittaa radan.
Luciano toi tamman hyvin pienelle esteelle ja koko valmennuksen hypyt olivat ratsukolla priimaa. Lopussa tamma jopa innostui ja tamman ikä ei painanut missään kohtaan. Päinvastoin Helmin vauhti tuntui kiihtyvän kohti loppua kohti, että Luciano sai kunnolla pitää keskivartalon aktiivisena ja välillä turvautua kevyeen reisien puristukseen.
Luciano piti peitsen hyvin hallussa, vaikka muutama satunnainen horjahdus tuli ennen quintainia, ja siksi osuma jäi vajaaksi. Säkki ei ehtinyt osua ratsukkoa selkään, kun Helmi kaahasi täyttä vauhtia eteenpäin. “Ota uudestaan. Anna enemmän ohjaa ja muista nostaa peitsi hitaasti”, Rey neuvoi ja Lucianon ilme muuttui totiseksi. Nyt ei tultu pelleilemään ja samalla Helmi otti täyden vaihteen silmään.
Voisi luulla, että Helmi on rauhallinen ja iäkäs tamma, mutta oikeasti kimo oli pelkkää tulta ja tappuraa. Kimo reagoi isosti kaikkiin apuihin mitä tuli vauhdin lisäämiseen ja hidastamiseen, vaikka askellajin vaihtamisen sijaan Helmi vaihtoi kootusta ja hitaasta laukasta piaffeen tai piaffesta koulukäyntiin. “Helmi on tuollainen täysiä tyyppi”, Rey hymyili, kun kimo eteni koululaukassa rytmikkäämmin kuin yksikään cartujano- linjainen kouluratsu.
Rengaskujalla ratsukko teki kaunista avotaivutus-sulkutaivutus linjaa ja Luciano sai muutaman kerran toistaa samaa, että kaikki renkaat oli kerätty. Muutaman kerran peitsi lipesi kainalosta, että siksi muutama rengas jäi paikoilleen. Helmi oli energinen ja jatkoi kootussa laukassa eikä tammalla ollut aikomustakaan hidastaa. Luciano sai nauttia kyydistä ja keskittyä täysillä radan suorittamiseen: sisälonkan valahtaminen pitkäksi tai tamman automaattisesti asettumaan ja taivuttamaan sekä ohjaus tuli koko kehosta. “Hieno työtä. Helppoa, kun voi keskittyä pelkkään aseen käsittelyyn”, Rey virnuili viitaten siihen, että Helmi oli todella pitkälle viety, kuten poikansa Nox. Molemmat haute ecole tason ratsuja ja molemmat pystyivät tasapainoisiin ilmahyppyihin.
Kaalin päiden sivaltuessa kahtia Luciano haki tamman etenemään avotaivutuksessa. Hieman tamma veti pökköä pesään, että c-d välillä edettiin terré a terre:ssä. Tamma oli ihan valmiina loikkaamaan ilmaan, mutta Lucianon antaessa kevyttä puolipidätettä Helmi hyppäsi mezairiin ja loikki muutaman askeleen taaksepäin. “Jos oltaisiin sodassa, niin sulla ja Helmillä ei olisi mitään hätää. Upeaa ennen kaikkea. Liike ei horju mihinkään”, Rey oli innoissaan ja salaa haaveili, että pääsisi oman Pinto-tamman kanssa joskus yhtä pitkälle.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Jan 23, 2023 12:20:53 GMT 2
Ei sijoitusta lainkaan - Minicup (512 sanaa), kirjoittanut omistaja
Viimeinen luokka ja viimeinen ratsukko. Melina valmistautui starttaamaan Helmen kanssa, kun Kiaran oli saanut ratsastettua Aureon ja Noxin vain hetkeä aikaisemmin. Isoille pisteille ei päästy ja taso on kova, että Melina jopa hieman stressasi omaa koitoista. Onneksi hevonen on tuttu ja heillä on sujunut aikaisemmat kilpailut hyvin.
“Sitten mennään”, Melina hymyili ja otti nivelohjaa kevyelle tuntumalle, kun kankikuolain sai roikkua rentona ja pitkänä. Radalle lähdettiin merkistä kootussa laukassa ja Helmi kannatteli itseään hyvin ylämäkeen. Laukka ei ole tamman vahvin askellaji, mutta sitä on harjoiteltu paljon. Pisteitä tuomaristo ei innostunut antamaan enempää, mutta koottu ja lisätty ravi teki tuomaristoon vaikutuksen. Klassisesta näkökulmasta lisätty ravi ei vie kokoamista eteenpäin. Näin myöskään Melina ei pyytänyt Helmeä venyttämään kaulaa liiallisuuksiin ja huitomaan etusilla, kun takajalat sipsuttaa perässä. Päinvastoin Melina pyysi kimoa nostamaan kaikkia jalkoja enemmän ja pidemmälle. Kimo yritti parhaansa siirtää kintereitä yhtäläisesti etuosan kanssa, mutta haastavassa lisäyksessä takaosa jäi vielä jälkeen lyhyellä suoralla. Oli kuitenkin kauniimpaa katsottavaa kuin perinteinen lisätty ravi, jossa etujalat haukkaa ilmaa alle ja takajalat sipsuttaa kaukana perässä.
Aloitus oli vahva, mutta tuomaristo ei arvostanut tamman matalaa klassista piaffea, jossa takaosa painui alas ja etuosa kohosi eteen. Ei pitäisi olla nojautuneena eteen ja jalkojen noustava ylös. Melina pysyi periaatteissaan kiinni, mutta voi olla että tamman tasapaino pääsi välillä horjumaan puolelta toiselle. Perinteinen espanjatar tahtoi välillä tuoda esiin rotunsa omaista mucho macho energiaa. Passage jäi myös tuomareilta tulkinnan varaan, mutta koottu ja lisätty käynti oli tuomareista kaunista katsottavaa.
Ohjelmassa piaffe - passage siirtymiset jäivät pienille pisteille, kun isoimmat tulivat lisätystä ja kootusta laukasta. Lisätyssä laukassa Melina piti huolen, että etuosa ja takaosa ovat yhtä sekä kootussa laukassa tamma saattoi pari kertaa tarjota koululaukkaa. Ainakin piruetissa koululaukasta oli hyötyä ja Helmi suoritti siistin ja kauniin piruetin vain viidellä ja puolella pisteellä.
Helmellä ei ollut energista pulaa ja siksi laukanvaihdot joka askeleella jäi kiireellisiksi sekä hieman tasapaino pääsi horjumaan. Muutaman kerran Helmi tipahti lapojen päälle, kun ei ymmärtänyt mitä häneltä pyydettiin ja otti muutaman raivokkaan hännän sivalluksen, että mitä häneltä nyt halutaan. Kun vouhotus alkoi laantua, alkoi piruetti ja laukanvaihto sujua hyvin harmonisesti ja tasapainoisesti. Melina piti istunnan vakaana ja avut minimaalisina, sillä Helmi varmasti muistaa mikä on laukanvaihto apuja ja mikä kokoamisen merkki.
Väsymys alkoi näkyä ja lisätyssä ravissa takaosa jäi yhä enemmän ja enemmän jälkeen. Kootussa ravissa tamma antoi parhaansa ja olihan ravi tamman kaunein askellaji, että se jäisi harvoin latteaksi tai huonoksi. Itse tehtävä meni vähän penkin alle, kun passage-piaffe siirtymiset jäivät hätäisiksi ja pyydettyjä askelmääriä vähäisiksi. Lopputervehdyksessä Helmi pysyi kuin tatti paikoillaan ja piti itsensä koottuna, vaikka Melina antoi tammalle pitkät ohjat sekä silitykset hyvästä radasta.
Silti 68,485 prosenttia ei riittänyt sijoitukseen ja ratsukko jäi sijalle 14. Ei huono ottaen huomioon, että luokassa oli kolmekymmentä osallistujaa.
“Kaunista. Alussa oli hieno lisätty ravi”, Kiaran kehui ja Melina hyppäsi alas selästä.
“Olin itsekin yllättänyt, mutta energia ei riittänyt loppuun asti”, Melina hymyili ja ojensi ohjat Yasminille. “Eikä tarvitse. Haastava liike”, Kiaran sanoi ja lähti Melinan perässä tiimin luokse. Kaikki hevoset olivat hoidettu, että enää olisi palkintojen jako ja after ride bileet omalla porukalla tai sitten tapahtuman yhteisiin tutustumaan uusiin ratsastajiin sekä alan vaikuttajiin.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Mar 29, 2023 14:19:23 GMT 2
Ehtoo (kirjoittanut omistaja, 686 sanaa)
Helmi alkaa olla jo elämänsä ehtoopuolella, mutta kimo tamma teräskunnossa. Tamma jaksaa käydä turnajaisissa ja perehdyttää uusia klassiseen sekä akateemiseen kouluratsastukseen, että vauhti ei ole lähtenyt hidastumaan kilometrien kasvaessa. Päinvastoin Helmi on kuin viini, paranee vain vanhetessa.
Helmi on tehnyt upean uran turnajais- ja kouluratsuna, mutta ne ajat alkavat jäädä taaksepäin. Samoin ei voi olla huomaamatta tamman hyvää jalostusuraa siitostammana. Jälkeläisiä löytyy yhteensä huikeat kaksitoista kappaletta ja tamma on vaikuttanut andalusianhevosjalostuksessa, mutta myös spanish-norman ja warlander jalostuksessa. Kaksi Helmen varsaa asuu kartanolla ja todennäköisesti Àgata sekä Beryl jäävät pienimuotoisesti vaikuttamaan andalusianhevosjalostukseen.
“On se hieno tamma”, Yasmin totesi, kun Kiaran ratsasti uljaalla kimolla pitkin maneesia. Helmi oli opetushevosten, mutta myös kokeneiden ja osaavien ratsastajien aatelia. Tamma reagoi pieniin apuihin heti, on todella tasapainoinen ja ei tarvitse ratsastajan apuja apupyöriksi.
“Mallioppilas pitkälle koulutetusta ja osaa kulkea pyydetysti ilman jatkuvaa tukea”, Kiaran hymyili ja kimo suoritti kauniin passage-piaffe-levade-ballotade yhdistelmän. Helmi laskeutui ballotaden jälkeen takaisin levadeen ja pysyi siinä hetken, ennen kuin jatkoi passagessa eteenpäin.
“Näitkös? Tamma laskeutui ilmahypystä takaisin levadeen. Silloin voidaan sanoa ihan ilmahypyksi eikä sirkustempuksi”, Kiaran virnisti ja antoi tamman kävellä pitkänä. Capriolea ja muita vaativampia liikkeitä hän ei suorita muorin kanssa selästä käsin.
“Aivan. Kaunista”, Yasmin hymyili ja seurasi ratsukkoa. Helmi oli kaksikymmentävuotias, mutta ei todellakaa vaikuttanut siltä.
“Haluatko kokeilla? Voin toimia kapellimestarina”, Kiaran totesi.
“Ai nyt? Ei mulla ole kunnon varusteita”, Yasmin totesi viitaten, että kypärä oli Cavan kaapissa ja päällä naisella ei ollut mitään ratsastamiseen soveltuvaa.
“Tarvitseeko olla?”, Kiaran iski silmää ja Yasmin nousi huokaisten ylös. Ehkä voisi kokeilla menn
kypärättä ja varusteitta.
Yasmin nousi varovaisesti tamman selkään ja Helmillä oli käytössä eräänlainen lätkäsatula, kuten naisella oli tapana kutsua. Oikeasti kyseessä oli kevyesti muotoiltu ratsastuspadi, jonka avulla tuntee helposti hevosen liikkeet ja ei tue liikaa ratsastajaa. Päässä tammalla oli pelkät kanget ja niskaremmi, mutta Kiaran haki maneesin laidalta kapsonin avuksi. Helmi nötkötti hiljaisesti paikoillaan ja seurasi lempeillä silmillä miehen kuljeskelua.
“Jos pistän liinan päähän, niit voit tunnustella miltä korkeammat liikkeet tuntuvat”, Kiaran selitti ja puki kapsonin tammalle.
“Ai ilmahyppyjä?”, Yasmin ihmetteli ja Kiaran nauroi kevyesti.
“Ihan piaffea, passagea, levade ja sellaista matalaan kouluun liittyvää”, Kiaran totesi ja ratsukko lähti kevyesti liikkeelle. Yasmin tasapainoitteli ja mukautui hevosen liikkeiseen sekä metodi itsessään oli tuttua. Nainen on istunut samalla tavalla Aureon ja Noxin kyydissä, mutta Helmen selässä hän ei ole muistaakseen käynyt.
Kiaran antoi samalla vinkkejä, kun Yasmin sai kokeilla miten istunta-avut vaikuttavat tammaan. Hetken edettiin pitkässä muodossa, mutta kevyt käden kohotus ja ratsastajan painon siirtyminen taaemmaksi sai tamman kokoamaan itseään.
“Hyvä. Voit kokeilla miten vaikuttaa, jos siirrät vielä enemmän taakse ja annat sisälonkan pudota alas”, Kiaran neuvoi ja Yasmin kokeili rohkeasti ensin paikoiltaan, ja Helmi tarjosi oikein mallikasta koulupysähdystä.
“Loistavaa. Paikoiltaan kokoaminen lähtee painon siirrosta, siitä koulupysähdykseen ja siitä levadeen ja pesadeen. Levadessa etuosa pysyy paikoillaan ja hevonen koukistaa etujalat vatsan alle, mutta pesadessa noustaan jo ylös. Voit kokeilla”, Kiaran kertoi ja naista hieman pelotti ajatus hallitusta pystyyn nousemisesta, mutta ei se lopulta ollut niin hurja kuin antoi kuulostaa.
“Hurjaa. Onneksi on Helmi, kuka ei hätkähdä mistään”, Yasmin totesi, sillä jännitys alkoi tiivistyä sisuskaluissa. Loppuun he ottivat muutamia passage-piaffe-koulupysähdys siirtymisiä sekä kokeillaa laukkaa eri kootuissa muodoissa.
“Terre á terre on siitä mielenkiintoinen, että paikoillaan - tai lähes - hevonen nousee levadeen ja siitä mezairin kautta loikkaa eteen tai jopa taaksepäin ja sivuille. Todella raskas liike, kun laukka on kaksitahtista ja vaatii paljon voimaa”, Kiaran kertoi ja Yasmin istui hiljaa sekä tasapainossa tamman kyydissä.
“Se on myös hyvän kokoamisen merkki, ettei ratsastaja hölsky tai pompi satulassa, vaikka niska olisi korkea ja hevonen kuinka ylämäkeen”, Kiaran kertoi ja naisen kasvoille alkoi nousta punainen väri. “Tuleeko lämmin?”, mies kysyi hyvittuneena ja Yasmin pysäytti tamman kevyellä reisien puristuksella.
“On se hieno hevonen. Meinaatko varsottaa vielä?”, Yasmin kysyi yllättäen. Kiaran ei ole pohtinut asiaa, sillä tamman kunto varmaan kestäisi. Kuitenkin olisi kiva antaa tamman viettää eläkepäiviä kaikessa rauhassa ja hätäemona, jos pitää orpovarsoja majoittaa tai pahimmassa tapauksessa oma tamma menehtyy.
“En ole miettinyt. Ei ole tullut sopivaa oria vastaan ja tamma on tehnyt kaikki varsansa”, Kiaran totesi ja ojensi ohjat naiselle. He lähtivät yhdessä kohti sivutallia ennen kuin Loiusin valmennusryhmä tulisi maneesiin. Kiaran alkoi pohtia pitäisikö yrittää viimeinen iltatähti Helmille ja tietenkin RHC-varsa.
|
|
|
|
Post by Kiaran on Jun 10, 2023 18:44:31 GMT 2
09.06.2023 Surun murtuma (kirjoittanut kasvattaja, 680 sanaa)
Helmi oli viimeisillään tiineenä upeasta oriista nimeltä Amarok. Aappo elelee Pyökkipolulla Virtuaali-Suomen Päijät-Hämeessä. Ori on ruunihallakonpearl royal hanoverian cream ori ja vaikka Kiaran ei kauheasti välitä hallakoväreistä, löytyy Aappon suvusta hyvin tuttuja nimiä isän puolelta. Aappon isänisä on kartanolta tuttu tähti Vento Aureo ja keneltä Aappo on perinyt paljon ulkonäköä sekä mahtipontisuutta. Aappon isä, Touareg, on myös todella isänsä, Vento Aureon, näköinen: rautiaanpearl ori vihreillä silmillä ja pienillä valkoisilla merkeillä. Touaregin emästä, Laetitiasta, puolestaan löytyy kartanolta yksi varsa Divinetitia. Sukua löytyy kartanolta valmiiksi.
Puolestaan Aappon emän puoli on vieraampaa sukua. Aappon emä lusitano-tamma Estrella de Trujillo, tutummin Tessa, asuu nykyään Kotkankallion Ratsastuskoululla. Nykyään Tessa viettää astetta rennompia päiviä uudessa työssä, mutta sitä ennen Portugalissa tamma toimi klassisen kouluratsastuksen ratsuna alta escuelan noviisiluokissa. Tessan isä Caza Salvaje ja emä Luna Llena asuvat Hollannissa warlander hevossiittolassa. Molemmat tulevat Trujillon tallilta Portugalista ja Caza Salvaje on kilpaillut klassisessa kuin perinteisessä kouluratsastuksessa. Luna on ollut enemmän siitostamman roolissa.
Vahatippojen ilmestyessä ja lantion alueen veltostumisen myötä Helmi otettiin pienemmälle laitumelle yksin, mutta lähelle muita tammoja ja yöksi Helmi otettiin karsinaan tarkkailuun. Frida otti tammasta muutaman näytteen ja tarkisti tamman kunnon tasaisin väliajoin, että komplikaatiot voidaan välttää ajoissa. Varsomisesta haastavaa tekee tamman ikä ja siksi Frida on kaikessa valmiudessa auttamaan kimoa tammaa.
Meni muutama viikko ennen kuin mitään alkoi tapahtua ja Helmi päätti varsoa ulkona keskellä helteistä päivää.
"Nyt äkkiä Frida tänne", Ulriikka totesi ja juoksi Helmen luokse puhelin kourassa. Varsominen oli alkanut hyvin ja kaikki eteni oppikirjamaisesti. Vain hetkeksi, kun porukka kiinnitti huomiota toisaalle oli tilanne muuttunut äkisti. Yhtäkkiä Helmellä ei ollut voimaa enää ponnistaa ja varsasta näkyi pelkät etukaviot.
“Helmi?”, Ulriikka sanoi kysyvästi ja kimo makasi maassa velttona sekä kuumana. Aurinko oli todennäköisesti saanut tammat nuutumaan ja kimo ei ollut halukas liikkumaan. Viileällä vedellä tamman oloa yritettiin saada mukavaksi, mutta turhaan. Helmi yritti vielä kerran ponnistaa, mutta juuri sen verran, että muut pystyivät auttamaan vetämään tamman ulos. Siihen tamman voimat loppuivat ja pian olisi kiire, ettei varsa menehdy.
Pitkän hikisen ja likaisen taistelun jälkeen varsa saatiin ulos terveenä ja hyvinvoivana, mutta emä oli todella nuutunut ja huonokuntoinen. Kimo kieltäytyi nousemasta ylös ja imettämästä varsaa. Frida yritti parhaansa mukaan tsempata Helmeä takaisin jaloilleen ja väkisin tamma nousi ylös sekä antoi varsan imeä.
“Huh. Nyt pitää tarkkailla tilannetta, mutta uskon että parempaan suuntaan mennään. Otetaan emä ja varsa yöksi sisään”, Frida totesi ja Helmi sai viilentävän loimen päälle sekä nesteytys tipan. Tamma ei valinnut parasta paikkaa synnyttää, nimittäin keskellä paahtavaa aurinkoa.
“Paraneeko Helmi?”, Kiaran kysyi huolestuneena. Tamma oli uupunut ja hengitti raskaasti.
“Uskon. Vaikuttaa jo paremmalta, kun saadaan nesteytettyä ja pidettyä hetken viileässä. Varsalle laittaisin pienen loimen ja vähän tallin ilmaa viileämmäksi”, Frida hymyili ja odotti verikokeiden tuloksia. “Tamman tulehdusarvot olivat hyvät,eli nollaa näyttää. Varsalla oli tarpeeksi vasta-aineita ja tulehdusarvot myös kohdallaan. Helmi saa huoletta hoitaa varsaansa”, Frida jatkoi ja seurasi hetken aikaa varsan sekä tamman vointia.
“Ainakin erikoisen värinen tammavarsa syntynyt. Ihastuttava hiirakonpearl. Saattaa jopa kimoutua ajan mittaan”, Frida kertoi.
“Toivottavasti kimoutuu. En ole hallakoiden ystävä”, Kiaran naurahti, mutta todellisuudessa hänelle värillä ei ollut väliä. “Pääasia, että on terve”, mies jatkoi ja poistui sitten paikalta tarkistamaan muut tammat sekä jatkamaan paperihommia.
Yöllä Kiaranille tuli soitto tallista, että Helmen tila oli mennyt todella huonoksi ja kieltäytynyt kokonaan hoitamasta varsaa. Helmi ei päästänyt varsaa imemään ja ajoi varsaa pois luotaan. Nyt oli tehtävä nopeita ratkaisuja varsan ja tamman hyvinvoinnin kannalta. Ensin varsa siirrettiin hetkellisesti seinän toiselle puolelle, mutta pystyivät olemaan kosketuksissa toisiinsa. Nyt varsaa piti tasaisesti käydä juottamassa, mutta Ulriikka ja Yasmin lupautuivat yövuoroon.
Frida ryhtyi tutkimaan nuutunutta tammaa ja Helmi pysyi juuri ja juuri jaloillaan. Tulehdusarvot olivat nousseet ja nesteytys tipan lisäksi tamma sai antibiootteja. “Nyt varsaa pitää juottaa pullosta lääkityksen vuoksi”, Frida kertoi ja jatkoi tamman tutkimista. Pulssi oli korkea ja hengitystiheys tiheä.
“Onpas ollut kurja varsa vuosi”, Kiaran totesi ja muisteli muita tämän kesän epäonnisia varsoja. Kuitenkin näytti siltä, että pienelle pitäisi keinoemo etsiä. Harmiksi ei ollut ketään juuri varsonutta ja varsaansa menettänyttä tammaa, mutta alkuvuodesta Fiora oli saanut varsan ja vieroitus oli tapahtunut kesän alussa.
Lopulta tultiin siihen tulokseen, että Helmi on hyvä päästää pois kivuista ja Fiora ottaa vastuun varsan kasvatuksesta.
|
|
