Rutun kirja

Helppoa, helppoa - Minicup (572 sanaa), kirjoittanut omistaja

Royal Gardensin väki oli lähtenyt runsaalla hevosmäärällä kohti Suomea, että matkassa oli kolme isointa hevosautoa ja useampi hevostenhoitaja. Kolmas hevosauto koostui lähinnä hevosten varusteista, mutta Rút ja Xeno, ketkä tyytyivät tavaratilassa matkustamiseen. Osa hevosista sai ottaa ensikosketuksen kilpailemiseen sekä tottua matkusteluun ja näin startata pienissä luokissa ilman stressiä.

Luciano oli saanut ‘neiti päivänsäde’ Rúthin kisakaveriksi. Kotona Rút oli hiljainen hapannaama, kuka satunnaisesti komensi lajitovereita kipakalla äänellä. Ihmisiä kohtaan Rút oli astetta kunnioittavampi, vaikka alku oli tamman kanssa vaikea. Rút olisi halunnut häätää kaikki ihmiset pois läheltään. Kimo lähestyi uusia kuin tuttuja käsittelijöitä kuin säikähtänyt kissa, karvat ojossa ja näyttävästi ilman tunnetta pelkoon. Vieläkään Rút ei pidä maastakäsittelystä, mutta juoksuttaessa ja pitkillä ohjilla ohjasajaessa tamma on suhteellisen miellyttävä verrattuna nokat vastakkain takaperinkävelyyn.
“On se kaunis kuin isänsä ja yhtä mahtipontinen”, Kiaran totesi ja muisteli Zenin Rubína tammaa. Oikea kiukkupussi, mutta silti osaava - tai kun tahtoi osata ja tehdä asiat oikein päin. “Ja tulette hyvin juttuun”, Kiaran totesi ääneen, kun Luciano hyppäsi Vellun avustuksella kimon selkään. Luciano tuli hyvin juttuun astetta haastavampien hevosten kanssa, kuten Ruttu ja Monni. Tai sitten oli kyseessä, ettei Kiaran osannut käsitellä romuluista oria tai kaunista barokkitammaa.

Ohjelma oli helppo ja sisälsi enimmäkseen ravityöskentelyä sekä paljon siirtymisiä. Kotona ohjelman harjoittelu oli sujunut mallikkaasti ja Luciano käytti hyvin istuntaa vanhojen oppien mukaan, että verryttelyn katsominen oli kaunista katseltavaa. Erona se, että Lucianolla oli molemmat ohjat käsissä ja ei raippaa ollenkaa millä mies voisi osoittaa mitä ruumiinosaa tamman pitäisi liikuttaa ja mihin suuntaan. Toki nyt ei tarvinnut tehdä avo- tai sulkutaivutusta lainkaan. “Seuraavaksi radalle starttaa Luciano Rosenberg ratsulla Rút”, kuulutus kajahti ja Rút siirtyi luimien verryttelyalueelta valkoisten aitojen sisälle. Vieraat ihmiset, yök. Vieraat hevoset, tupla yök. Perään vielä raivokas hännän sujahdus ja äänimerkistä rytmikkäässä käynnissä aloitusruutuun.
Luciano tervehti napakasti ja Rút piti hapanta ilmettä yllä. Ravi siirtymisessä kesti hetken, kun Rút ei olisi halunnut nostaa ravia ollenkaa. Tammaa ärsytti, mutta viimein ennen seuraavaa tehtävää tamma mukautui miehen istuntaan ja nosti hitaan ravin. Tamman päästyä fiilikseen sekä Lucianon istuen staattisesti ja pehmeästi alkoi Rút ravata rennosti hieman venyttäen itseään eteen-alas. Ravi oli aktiivista ja rentoa, vaikka tamman ilme kertoi kaikkea muuta. Ympyrällä Rút hieman nojautui lapaan, että Luciano joutui korjaamaan tammaa suoremmaksi. Ravi valahti tökeröksi ja Rút viskaisi hännällä kysyen, mitä häneltä nyt halutaan. Ympyrän ura karkasi ja Luciano yritti pehmeästi korjata linjaa johdattamalla sisäohjalla niin huomaamattomasti kuin voi. Lävistäjä meni paremmin, vaikka ihan luotisuoraa linjaa ratsukko ei onnistunut luomaan.

Toiseen suuntaan ympyrä oli kuin humalaisen kastemadon piirtämä ja käynti-ravi siirtymisissä meni astetta pidempään, vaikka Luciano teki huolellisen valmistelun. Rút vähän ahdisti, että S kohdalla piti tehdä x asiaa ja parin askeleen jälkeen toista ennen y kirjainta. Kun tamma alkoi enemmän vetryä, alkoi kaarevien urien linjat parantua ja Rút tuli paremmin kuulolle, vaikka yhä piti mutrusuuta yllä. Kimon päästessä kunnolla vauhtiin ei tamma olisi halunnut edetä rennossa käynnissä ja harjoitusraviin siirtymisessä Rút tarjosi laukkaa muutaman askeleen verran, kun Luciano antoi hieman harhaanjohtavat avut. Rút siirtyi pehmeästi raviin ja vaikka loppuun tuli kunnon farssi oli loppupysähdys kuin seinään suorilta (taka)jaloin. “Hienosti”, Luciano kehui ja antoi tammalle pitkät ohjat. Radalta tamma poistui nopeasti ja korvat luimussa, mutta kohtuu hyvin prosentein nimittäin 63,462 ei ole huono ensimmäisiksi “isoiksi” kisoiksi.
“Nojaa”, Luciano totesi ja katsoi tuomarilta saatua paperilappua. Niin monta kolmosta ja niin monta kohtaa mitkä olisi voinut mennä paremmin. No oli siellä pari kymppiä, mutta se siitä.
“Siitä se lähtee. Nämä oli tamman ekat kunnon kisat ja no Rút… Ruttu on ruttu”, Kiaran naurahti.