Luukusta 13 löytyy estevalmennus ja valmentajana toimii kartanon esteratsastaja
Ulriikka Arvo, joka opiskelee parhaimillaan valmentajaksi. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä
tämän lomakkeen.
Osallistujat Täynnä
Alkubriiffi Saa kopioida (
rata piirros)
Ulriikka oli kehitellyt joulun alla hyvän mielen esteradan, joka keskittyi enemmän tekniseen ratsastamiseen kuin estekorkeuteen. Tehtävät eivät olleet tarkoituksella tehty vaikeiksi, mutta vaati silti ratsastajalta kuin hevoselta keskittymistä. Kuitenkin kaikki pääsivät lopuksi hyppäämään toivomaansa estekorkeutta radan merkeissä. “Näin joulun alla on tarkoitus pitää itsetunnon kohotus treeni ja siksi keskitytään enemmän tekniseen ratsastamiseen kuin siihen, minkä korkuisia esteet ovat. Onhan tämä kouluratsastusta esteiden välissä”, Ulriikka hymyilee ja valmistelee ratsukoita tehtäviin. Tämä oli hänen ensimmäinen valmennusnäyttö ja siksi oli hieman hermostunut, mutta pyrki olla näyttämättä sitä valmennettaville.
“Päätehtävä on kaarevien tien ratsastaminen ja suoristaminen. Yksi rata on kolmikaarisella ympyrällä (punainen rata), toinen tehtävä on puoliympyrällä (sininen rata), tietenkin perus suoraa linjaa verryttelynä. Päärata etenee siten, että tulette perus suoran linjan, siihen tulee neljä laukka askelta, että ehditte kääntää päädyssä. Muuten tulee seinä vastaan. Käännytte oikealla toiselle suoralle, sitten alkaa se vaikein osuus. Käännätte ympyrälle, hyppäätte pääty esteen. Muista hyvä suoristus ja laukanvaihto. Vasemmalle ja keskieste, ja sitten joka toinen takaisin oikealle ja toinen vasemmalle ja hyppäätte pääty esteen”, Ulriikka selosti ja lähti sitten valmennettavien kimppuun.
"Selkeästi vaikea valmennus, koska täällä oli pelkkiä hurjapäitä liikenteessä", Ulriikka hymyili.
huom. Tekstien pituus vaihtelee ja siihen on vaikuttanut lomakkeeseen vastaaminen sekä millainen luonne hevoselta löytyy. Pääosin kaikki 250-300 välillä. Ja osallistumia oli paljon yhteensä 18 määrä ratsukoita! Eli meni 12 ratsukolla yli mitä oli tilaa. Kiitos kaikille <3Ryhmä 1 (taso: 70-90 cm) klo 12:00, maneesiTuulia -
Eryl Dilwyn - 70 cm
Rautias welsh poni ravasi ripeästi uraa pitkin tuuhea harja hulmuten. Ori ei ollut moksiskaan uudesta paikasta ja ratsastajan mukaan oli normaali itsensä. “Jalat lähellä ja kädet hiljaa. Katse ohjaa, lantio kääntyy mukana ja ohjaa suuntaa, sisäjalka asettaa ja jalat pysyy pitkänä, vaikka onkin lyhyet jalustimet. Diili lähtee kohta lentoon”, Ulriikka neuvoi ja seurasi ratsukon tulemista suoralle linjalle. Vauhdista ei ollut puutetta ja aikaisemmin tultiin neljällä sekä viidellä askeleella, jotka sujuivat erinomaisesti. Joulukoristeet ja himmeä valaistus ei oria säikäyttänyt, mutta kuuden askeleen lähestyminen tuotti vähän turhautumista. Diili nyki päätä ylös esteen lähestyessä ja ori yritti pidätteistä huolimatta pidentää askelta. Ori suorastaan puski itsensä esteelle, mutta 50 cm pysty ylittyi ongelmitta.
“Hyvä. Jos pidätteet ei mene heti läpi, kokeile enemmän istunnasta. Kevyt reisien ja vatsalihasten puristus. Älä jää tekemään jatkuvia pidätteitä ohjasta. Pidä jalat lähellä ja tuntuma kevyenä, muuten kaasu hirttää kiinni ja ollaan kaarevalla linjalla nurin”, Ulriikka neuvoi ja Diili laukkasi terhakkaasti, mutta maltillisemmin toiselle suoralle. 60 cm ristikko ylittyi lennokkaasti ja ori otti hyvin ilmaa alle. Esteet kohotettiin 70 cm ja alettiin tekemään teknisiä harjoituksia sekä loppurataa osissa.
Seuraava tehtävä ei ollut helppo, sillä ratsu oli tarkka lähestymisestä ja suoruudesta. Vähänkin vino lähestyminen sai orin kieltäytymään esteelle ja alkuun muutama kieltäytyminen tuli keskellä sijaitsevalle okserille. “Muista puolipidätteet ja pidä laukka lyhyenä, että saat ratsastettua tiet huolellisesti. Sulta jää nopeasti monta metriä käyttämättä. Täällä on paljon tilaa”, Ulriikka viittoi ratsukkoa enemmän kulmiin, että Tuulialla olisi enemmän aikaa kääntää ja näin saisi huolellisen lähestymisen ennen hyppyä. “Muista kääntää lantiosta ja katse pitkälle”, Tuulia otti hyvän lähestymisen ja hyppäsi tyylikkäästi 70 cm okserin. “Nyt sujuu oikein hyvin”, Ulriikka kehui, kun Tuulia ratsasti tyylikkäästi esteiden välissä ja sai hyvät laukanvaihdot esteiden välissä. Suorilla sai antaa vähän kaasua, ettei kokoajan tarvitse sipsuttaa kuudella askeleella.
Jannica -
Charlene - 90 cm
Ihastuttava ruunikko tamma ravasi uralla näyttävästi ylämäkeen ja sivusilmällä pälyili maneesia ja kimaltavia joulukoristeita hieman ihmeissään. Charlene oli hyvin virittynyt valmennuksen jouluiseen tunnelmaan, mutta ensimmäisten hyppyjen jälkeen tamma alkoi rauhoittua sekä olla hyvin ratsastajan avuilla. Huolellisen lämmittelyn ja muutaman käynti-pysähdys-ravi-laukka- siirtymisien jälkeen Charlene ei enää kiinnittänyt ympäristöön tai muihin hevosiin erityistä huomiota. “Siirtymiset ovat hyvä tapa rauhoittaa kuumaa hevosta, puolestaan herättävät hidasta hevosta. Siirtymisiä on hyvä tehdä tamman kanssa, kun energiaa löytyy”, Ulriikka kertoi.
Suoralla linjalla viidellä askeleella tuli normaalilla tempolla ja energialla, mutta kuuteen sai hidastaa kunnolla, puolestaan neljään lisätä energiaa. “Erikoista, vaikka kyseessä on poni. Puolikkaat askeleet eivät haittaa. Siltä löytyy hyvää liike-energiaa, joten hyödynnä sitä neljän askeleen väleissä”, Ulriikka totesi ja he saivat hetken harjoitella askelten pituuden lisäämistä. Charlene liikkui upeasti eteen, mutta jostain syystä pudotti vauhtia ja ryhtiä maapuomin ylityksen jälkeen. Esteitä lähestyessä tamma alkoi myös empiä. “Katse pitkälle ja ajatus, että jee yli mennään! Älä tuuppaa istunnalla tai pohkeilla”, Ulriikka neuvoi.
Siirtyessä harjoittelemaan kaarevia linjoja ja loppurataa Jannica sai olla tarkkana, että ratsu tulee suoraan ennen estettä. Askelten määrä esteiden välissä oli optimi ja Charlene liikkui sopivan pirteästi eteenpäin. Charlene ei myöskään pelännyt vinoon hyppäämistä, mutta tie seuraavalle esteelle muutaman kerran vajaaksi ja Jannican piti tehdä joko uusi lähestyminen tai ympyrä tien korjaamista varten. “Ratsasta rohkeasti kulmiin ja katso esteen päällä jo seuraavalle esteelle. Pystyt helposti suunnittelemaan tien etukäteen. Käytä kaikki tyhjä tila hyödyksi”, Ulriikka kannusti ja Jannica ratsasti seuraavaksi hyvin huolella.
Charlene oli paljon rennompi ja kuuliaisempi kuin valmennuksen alussa. Nyt askeleet myös isommalla vaihteella onnistui lennokkaasti ja tamma ei enää kuikuillut erikoistehosteiden perään.
Loppuradalla vauhtia riitti ja Jannica sinnitteli vauhdikkaan ponin kyydissä. “Kovaa ja korkealta”, se tuntui olevan koko valmennuksen teema, Ulriikka ajatteli. Poni mahtui hyvin tiukkoihin käännöksiin, mutta tuli lapa edellä, mikä johti muutamaan kieltoon. “Aseta ja taivuta ihan normaalisti, rauhoita ennen estettä ettei olla kohta nenällään hiekassa”, Ulriikka neuvoi, että ratsukko saisi hyvät lähestymiset.
Charlotte Rósa -
Dremandi frá Sani - 70 cm
Charlotte laukkaili reippaan islanninhevostamman kanssa ja ylitti maapuomeja rennossa tahdissa. Vähän väliin maapuomit kolisi ja Charlotte sai pyytää tammalta enemmän liikettä kohti ylämäkeä. “Mandi hieman nojaa lapojen päälle. Voit kokeilla tehdä avotaivutusta käynnissä ja ravissa, jos onnistuu. Avotaivutus on oikea täsmälääke kaikkeen. Lisäksi voit kokeilla siirtymisiä sopiviin väleihin eri askellajeissa ja ottaa muutaman pysähdyksen, että saadaan tamma aktiiviseksi ja kuuliaiseksi”, Ulriikka kannusti. Mandi käynnistyi hitaasti, mutta varmasti. Ratsukko sai ottaa aluksi lähestymiset ensiksi ravissa, sillä tamma oli hieman epävarma joulukoristeita kohtaan. Mandi jäi pari kertaa tuijottamaan kahisevia joulunauhoja ja kimaltavia palloja, että ennen estettä siirtyi passiin ja hyppäsi epätasapainossa jatkaen passissa eteenpäin. Charlotta korjasi nopeasti passin raviin ja siitä laukannoston. Muutaman toiston jälkeen ratsu alkoi virkoa ja hyppäämisestä tuli varmempaa.
Tällä kertaa hitaus ei ollut huono asia, sillä kuuden askeleen lähestymiset tulivat erinomaisesti. Viiden ja neljän askel väleillä Charlotta sai pyytää tammaa kunnolla eteenpäin. “Heti kun liikkuu eteen, pohje hiljaa. Ei haluta väkisin tuupata eteenpäin, että varo ettei lantio työnnä eteen”, Ulriikka kannusti, kun ratsukko yritti hampaita purren saada neljää askelta maapuomin ja pienen ristikon väliin.
Radan treenaamisessa Charlotta ratsasti erinomaisesti ja huolelliset tiet sekä käytti kaiken vapaan tilan hyödyksi. “Erinomaista, muista huolehtia laukan temposta, että vauhti ei pääse hyytymään”, Ulriikka neuvoi, kun Mandi hidasti ennen estettä ravimaiseen passiin ja hyppäsi esteestä enemmän läpi kuin yli. Etenkin keskimmäinen okseri tuotti välillä vaikeuksia, kun Mandi muutaman kerran kieltäytyi hyppäämästä huonon lähestymisen myötä. “Ei haittaa. Rohkeasti uudestaan. Ota sellainen asenne, että jee hypätään ja katso valmiiksi pitkälle eteen”, Ulriikka kannusti ja seuraavaksi sujui paljon paremmin. Charlotta sai pitää huolen, että vauhti säilyy tasaisena ja Mandi ei jää katselemaan esteen eteen.
Verona Lapinlahti -
Winzet - 90 cm
Sysimusta ori laukkasi isosti pienempien hevosten ja ponien seassa, että Verona sai tehdä useamman kerran ympyrän tai vaihtaa kokonaan paikkaa, ettei pienemmät jäisi jalkoihin. Tosin muut ratsukot saivat varoa Vinskiä, sillä orilla oli taipumus potkia, mikäli tulee liian lähelle. “Olit sanonut, että metrin esteet vahvuus, koska ori ei pienemmillä viitsi nostella jalkoja? Tämä on sitten oiva treeni orille”, Ulriikka virnisti ja seurasi ratsukon lähestymistä ristikolle. Ristikko oli matala, maksimissaan 60 cm ja Vinski enimmäkseen laukkasi esteen yli kuin vaivautuisi hyppäämään. “Ymmärrän”, Ulriikka nauroi itsekseen ja kortti estettä. Ratsukolta onnistuu viiden ja kuuden välit erinomaisesti. Verona pitää hyvin koko paketin kasassa, mutta Vinski satunnaisesti syystä tai toisesta siirtyi raviin ennen hyppyä. Kerran yläpuomi tippui alas ja musta ori otti siitä itseensä. “Nyt tuli niin terhakkaa laukkaa, että tuolla kun tulet esteelle saadaan se neljä ja ori viitsii jopa ihan hypätä”, Ulriikka kehui ja seuraava lähestyminen tuli paljon reippaammin. “Älä jää puristamaan reisistä. Pidä jalka hiljaa orin kyljissä kiinni, mutta käytä vain kun tarve”, Ulriikka kehotti.
Verona sai huolehtia, että isona hevosena Vinski mahtuu hyvin esteiden väliin ja ottaa myös tiet hyvin huomioon. Veronalla pysyi alkuradasta ratsu hyvin koottuna ja laukka lyhyenä, mutta rytmikkäänä ja rullaavana. Joka tapauksessa pienikin oikominen oli koitui ratsukon virheeksi, sillä okserin takapuomi tuli useamman kerran alas ja ori otti tästä lisäkierroksia. Verona sai ottaa reidet ja vatsalihakset kovaan käyttöön, että vauhti ei kasvaisi liian isoksi ja ori jyrää esteistä läpi. Nyt ainakin jalat nousivat ylös siitä huolimatta, että estekorkeus oli ryhmän maksimi korkeus 90 cm. “Nyt tulee tyylikkäitä hyppyjä. Heti kun ori etenee hallitusti, reidet ja jalat hiljaa. Jos lähestyminen on huono, tee ympyrä väliin. Muut pysyy pois alta”, Ulriikka varoitti, kun ori alkoi korvat luimussa heitellä takapäätä ilmaan.
Aura Immonen -
Trioli - 80 cm
Kaunis kirjava poni katseli uteliaasti ympärilleen ja ratsukko eteni hyvin harmonisen näköisenä eteenpäin, mutta ratsastajan pyytäessä tammalta siirtymistä hitaampaan tai nopeampaan askellajiin, enemmän taivutusta tai asetusta alkoi tamma luimia sekä potkia sivulle. Se hetken keskustelemisen jälkeen teki pyydetyn. “Ei ole väliä milloin siirtyminen tapahtuu, kunhan tapahtuu”, Ulriikka kannusti ja seurasi ratsukon luottavaista menoa. Triinu innostui pienestäkin esteestä ja loikkasi oikein hyvin ensimmäisen verryttelyesteen yli. Vauhtia riitti ja siksi neljän askeleen tai viiden askeleen väli ei ollut ongelma. “Hyvä ja hiljainen istunta. Yritä saada vielä hiljaisemmaksi”, Ulriikka kehui, sillä kuuden askeleen väli oli vauhtihirmuille vaikeinta. Triinu hyppäsi rohkeasti ja terävästi suoraan ylöspäin, vaikka estekorkeus ei ollut päätä huimaava.
Hieman tamma empi hitaasti etenemistä, että pari kertaa ennen estettä siirtyi hämmentyneenä raviin, mutta esteen jälkeen takaisin laukkaan. “Joo, vaikka laukka on hidasta, pyri säilyttämään eteenpäinpyrkimys. Pohkeet kyljissä ja reipas asenne”, Ulriikka neuvoi ja tämän jälkeen ratsukko pääsi uusiin tehtäviin.
Vauhtia piisasi ja siksi Aura sai olla todella tarkka ratsastusteiden kanssa. Välillä muutamat mutkat tuli hosuen, että lähestyminen okserille oli huono ja etupuomi kolisi tamman hypätessä liian kaukaa. “Puolipidätteitä ja ratsasta kulmat huolella, ja maneesin aidan vierestä. Ehdit hyvin suorastaa parin askeleen verran”, Ulriikka neuvoi ja nyt Aura kiinnitti enemmän huomiota vauhdin säätelyyn. Ratsastaja kuitenkin varoi ettei jäänyt liikaa puristamaan reisillä ja näin tamma siirry raviin tai kieltäisi ennen estettä.
Triinu hyppäsi reippaasti ja oli huomattavasti enemmän kuulolla, että ratsukon yhteistyötä oli mukava seurata. Estekorkeuden ollessa heidän nykyinen maksimi, Triinu hieman kyttäsi esteitä ja Aura sai kannustaa. “Älä jää pohkeella naputtamaan ponin kylkiä, vaan katso pitkälle eteen ja esteen päällä seuraavalle. Esteen lähestyessä voit miettiä, että työntäisit ostoskärryjä eteenpäin, ettei tamma jää paikoilleen laukkaamaan ja ihmettelemään estettä”, Ulriikka heitti hauskan mielikuvan ja se todella toimi. Triinu hyppäsi rohkeasti isommankin esteen ylitse eikä puomit enää kolissut hitaammasta vauhdista huolimatta.
Ryhmä 2 (taso: 100-120 cm) klo 14:00, maneesiVeera Riekonkoski -
Nerywick Prince Potter - 100 cm
Komea ja reipas poni eteni niska korkealla eteenpäin. Punainen pieni raketti ei malttanut ottaa pidätteitä läpi ja maapuomit ori ylitti liioitellusti, puhumattakaan alussa olevista matalista esteistä. “Kokeile tehdä siirtymisiä verryttelyn aikana. Paljon pysähdys-laukka-ravi-käynti siirtymisiä eri variaatioilla ja niin että malttaa odottaa. Siirtymiset rauhoittaa kuumaa hevosta ja saat orin takaisin avuille. Ollaan pian nenällään”, Ulriikka neuvoi ja katsoi, kun ratsukko vain juoksi läpi suoralta linjalta. Ja askeleita oli? Varmaan juuri ja juuri kolme. “Katse pitkälle. Vatsalihakset ja reidet puristaa kevyesti, jos pidätteet ei mene läpi. Voit vähän antaa ohjaa, jos se rauhoittaa ponia”, Ulriikka neuvoi ja Veera oli hiestä märkänä jo muutaman verryttelyesteiden jälkeen. “Tässä ponissa on potkua”, Veera naurahti ja ratsasti ponia määrätietoisesti. Kuusi askelta oli todella vaikea saada ja Rinssi oli menettää kärsivällisyytensä useampaan kertaan, kun ei saanut mennä haluamaansa vauhtia. “Rinssi on tuollainen täysiä tyyppi. Mahtava ratsu aikaluokkiin”, Ulriikka kehui ja orin hieman rauhoittuessa pääsi ratsukko koittamaan kykyjä kaarevalla linjalla.
“Ota sellainen zen mielentila. Katse on kauas horisonttiin ja esteen päällä jo seuraavalla esteellä, koko kroppa ja mielentila rentona, vaikka voi hassua pitää vatsalihakset samaan aikaan jännityksessä”, Ulriikka neuvoi ja ratsukko eteni vauhdikkaasti. Vinoon hyppääminen ei tuottanut ongelmaa, mutta Ulriikka halusi nähdä selkeitä suoristamisia ennen estettä. “Nyt ei hypätä aikaan, vaan teknistä hiomista. Ota kulmat käyttöön ja ulkoavut käyttöön, jos tulee kiire kääntää”, Ulriikka ohjeisti ja seuraava kerta tuli paljon rauhallisemmin. Nyt askeleita tuli haluttu määrä ennen seuraavaa estettä ja suoralla Veera sai antaa enemmän kaasua.
“Nyt tuli hyvät askeleet, kun vähän malttaa”, Ulriikka kehui ja metrin esteet ylittyivät vikkelästi. Muutaman huonon lähestymisen seurauksena Rinssi hyppäsi tasaloikkia, mutta Veera pysyi ponin kyydissä. Kahisevat nauhat saivat Rinssin varomaan jalkoja, että ponnuvoimaa löytyy kerrakseen.
Ilona Eronen -
Virman Sirpa-Leena - 110 cm
Suhteellisen kevyt rakenteinen ja pitkäjalkainen suomimatami ravasi lennokkaasti innokkaasti maneesin uraa pitkin ja nosti laukan terhakkaasti ylittäen maapuomit vikkelästi. Hidastamisessa tuntui olevan ongelmia ja pidätteistä huolimatta Veera tahtoi edetä laukassa. “Harvinaisen mutkaton ratsu. Vähän kiireisen oloinen”, Ulriikka hymyili ja vaikka siirtymiseen meni aikaa, tapahtui se kuitenkin vähitellen. Ilona sai tehdä muutamia ravi-laukka siirtymisiä laukka ympyrällä maapuomien kanssa, että ratsu tulisi paremmin kuulolle.
Hieman raudikko kuikuili vieraita hevosia ja lisäsi vauhtia vieraan hevosen ohittaessa. Ilona sai olla tarkkana, ettei Veera juokse alta pois. “Paljon siirtymisiä ja aseta istunnalla, ettei kyttäile muita”, Ulriikka neuvoi ja Ilona haki ratsuaan paremmin kuulolle.
Linjaa harjoitellessa Ilonan mukaan oli mahdotonta ottaa kuusi askelta, kun rautias tamma kiirehti neljällä tai viidellä askeleella. “Ei tarvitse kovakouraisesti pidättää ohjasta, kun voit tehdä sen omalla istunnalla. Istu hiljaa selässä, ota vähän reisillä vastaan ja vatsalihakset kovana. Huomaatko eron? Kaarevista linjoista tulee vaikeaa, jos antaa Veeran päättää vauhdin”, Ulriikka neuvoi ja ratsukko sai aluksi hakea kuutta, jopa seitsemää askelta. “Ei haitannut, jos siirtyi raviin ennen estettä. Ainakin menee pidätteet läpi”, Ulriikka neuvoi ja kehui, kun ratsukko sai muutaman hikisen ja tuskaisen yrityksen jälkeen oikean askelmäärän. Samalla Veera alkoi rentoutua eikä kytännyt uusia hevosia ja nurkkia, mikä helpotti huomattavasti loppuvalmennuksessa. Veera on herkkä, mutta innostuneena ei yksinkertaisesti malta.
Kaarevalla linjalla tuli muutama kielto keskimmäiselle esteelle. Veera ei ottanut tästä itseensä, kun este tuli vähän yllätyksenä ratsastajalle ja näin Ilona ei pysynyt ratsun tahdissa mukana. Mitään ei onneksi sattunut, vaan Ilona otti rohkeasti heti uudestaan. “Muista pidätteet ja jos lähestyminen on huono tai tuntuu ettei mene yli, tee ympyrä ja ota uusi lähestyminen”, Ulriikka neuvoi, kun suoristaminen tuli pienellä kiireellä. Veeralla riitti energiaa, mutta Ilona alkoi väsyä. Molemmilla oli kunnon hiki päällä, mutta kummallakin oikein hyvä fiilis valmennuksen jälkeen. “Tämä tuli tarpeeseen”, Ilona hymyili ja kehui ratsua hyvin sujuneen radan jälkeen.
Billy -
Zuzule LAC ox - 120 cm
Ihana ja iso merkkinen arabialainen täysiveriori vei Ulriika sydämen. Ratsu oli tasapainoinen ja kerrassaan kaunis - tai no komea. Kuuma ja tulinen ori laukkasi lennokkaasti uraa pitkin ja näytti, että ori leijuu maneesin hiekan päällä. Billy sai pääpunaisena rehkiä hevosen kanssa, kun mukautuminen vauhdikkaisiin askeleihin ei ollut helpoin osuus. Orin kiehumispiste oli mennyt kauan aikaa sitten, mutta ratsastajalla oli myös pientä hermostuneisuuden tuskaa ilmassa.
“Neljällä ja viidellä askeleella tulee todella hyvin, mutta vähän jää ehkä tuijottamaan joulukoristeita. Pidä jalka lähellä ja katse pitkällä, suoraan eteen”, Ulriikka neuvoi, kun vauhdista huolimatta ori oli jäänyt sieraimet laajoina puhisemaan kimmeltäville koristeille. Kuudella askeleella oli vaikea tulla ja ratsu kuin ratsastaja otti kierroksia epäonnistumisesta. Zazu teki esteen jälkeen ylimääräisiä tasajalkapomppuja pidätteiden hellittäessä, vaikka Billy yritti yhä pidättää istunnasta kuin kevyellä ohjastuntumalla. “Äsh”, mies puhisi turhautuneena ja ori jatkoi ylikuumenemista. Valmennuksen vauhdikkain pari, Ulriikka ajatteli ja laittoi Billyn tekemään muuta kuin suoraa linjaa.
Suora linja oli helpompi kuin kaareva linja, kun yli koristeltu okseri aiheutti useamman kiellon. Billy oli aikaisessa menettää malttinsa uudestaan, mutta Ulriikka ei antanut luovuttaa. “Suoristus, puolipidätteitä jo pystyn luota ja ratsasta ihan tästä katsomon edestä. Ehdit suoristaa ja jalka lähellä, ettei jää kyttäämään”, Ulriikka neuvoi ja pysyi ratsukon tukena. He saivat onnistuneita hyppyjä, mutta Zazu ei pelännyt ottaa kunnolla ilmaa alle.
Ori alkoi vähitellen rauhoittua alkusähläyksen jälkeen, mutta vauhti ei puuttunut missään vaiheessa. Enää ori ei käynyt kierroksilla, että sydänpysähdys olisi lähellä. Kyttäämistä oli, mutta Zazu oli paremmin avuilla. Billy hampaita purren ratsasti Zazun radan läpi tehden hyvät suoristukset ja ennakoinnit erikoisesteillä.
“Nyt sujuu”, Ulriikka hymyili ja katsoi hiestä märkää ratsukkoa. Vaati kirjaimellisesti hikeä, mutta kuvainnollisesti verta, että yhteiselo alkoi sujua. Zazu puuskuttaa raskaasti ja Billy myöntää menettäneensä hermot enemmän kuin kerran, mutta kertoi ettei ole hevosen vika. “Orin kanssa ei ole muutamaa kertaa aiemmin hypätty”, Billy kuittaa. “Harjoittelu tekee mestarin”, Ulriikka hymyilee ja voi kuvitella ratsukon loistavassa estekisoissa.
Rose Snowheart -
Apple Dreamer - 120 cm
Oranssihtava läsipäinen ja erikoinen sukkajalkainen tamma oli vieraassa maneesissa kuin kotonaan. Ulriikka ei osannut sanoa oliko kyseessä tummansävyinen voikko vai vaalea rautias tamma, mutta suurikokoinen hannover tamma oli todella kaunis tapaus. Ratsukko eteni rennosti esteiden seassa ylittäen maapuomeja ravissa sekä laukassa. Rose kertoi yhteistyön olevan alkutekijöissä, että heikkoudet ja vahvuudet ovat vielä löytämättä. Tämä ri haittaa, koska siksi valmennuksessa ollaan.
Suurena plussana, että ratsun teräshermot eivät pettäneet missään vaiheessa. Uudet hevoset, vieraat oriit, pauke ja melu sekä kimaltavat koristeet kuin erikoisesteet eivät hevosen tai ratsastajan keskittymistä herpanneet. Äppis keskittyi täysiä ja vaikka ajoittain oli vaikea paikka hypätä tai lähestyminen esteelle tuli nopeasti, niin tamma ei menettänyt hermoja missään vaiheessa. Kipinää tamman kaviot iski, mutta ei lähtenyt käsistä.
Sarjoilla monelle tuntui kuusi askelta olevan vaikea ja niin oli myös isolle tammalle, jonka aloituspuomia piti laittaa muutama metri kauemmas, että kuusi askelta olisi fyysisesti mahdollista. “Pidätteet läpi ja ratsasta enemmän istunnalla”, Ulriikka neuvoi, mutta pitkä lähestyminen tuntui olevan haastava ratsukolle. Tamma ei pidennetystä välistä huolimatta meinannut saada kuutta askelta väliin ja ratsastaja sai tehdä kunnolla töitä vauhdin säätelemisen kannalta.
“Muista vatsalihakset käyttöön, reisillä voi vähän puristaa. Muista myödätä myös istunnalla, kun menee halutusti”, Ulriikka neuvoi. Loppurata tulisi olemaan haastava kookkaalle hevoselle, sillä välit olivat pienet. Kunhan Rose muistaa suoristaa hevosen kunnolla ennen estettä, ongelmia ei pitäisi olla tiedossa.
Hyppääminen sujui pitkistä lähestymisistä huolimatta hyvin ja tamma ei jäänyt kyttäämään erikoisesteitä. Äppis hyppäsi okserin pari kertaa epätasapainossa, kun lähestyminen tuli huonosti ja nopeasti. “Muista ulkoavut ja johdata tamma rohkeasti lähemmäs maneesin sermiä”, Ulriikka neuvoi, kun ratsukko vauhdin huumassa oikoi enemmän kuin oli tarkoitus. “Enemmän tekniikkaa kuin vauhtia”, Ulriikka tokaisi hymyillen ja muutaman onnistuneen hitaan sekä tasapainoisen radan jälkeen ratsukko sai alkaa loppuverkata. “Hyvin se yhteistyö näyttää pelaavan. Äppis tarvitsee vain aikaa lämmetäkseen”, Ulriikka kehui, kun tamma ei enää puskenut esteille tai mennyt “täysii”- asenteella eteen.
Rowan Arendonk -
NDR Kingdom of Heaven - 120 cm
Komea kirjava hevonen teki upeat laukka-ravi siirtymiset maapuomien välillä. Rowan käytti hyvin istuntaa ja hyvin pieniä sekä huomaamattomia pidätteitä, sillä kirjava Hitti reagoi isosti kaikkeen. Uusi ympäristö ei ollut kisahevoselle jännityksen paikka, mutta ori kun oli, saattoi tammat kiinnostaa ja siksi ori otti vähän extra kierroksia alkuun.
“Pitkät lähestymiset ja vauhti haaste. No sitä koko valmennus tarjoaa”, Ulriikka hymyili, kun ratsukko suoritti neljän ja viiden askeleen lähestymiset ongelmitta. Vähän orilla oli tapana lipua kohti oikeaa tai vasenta tolppaa, että Rowan sai olla tarkkana selässä ja pitää hevosen suorassa ennen hyppyä. Kuudella askeleella oli hieman haastetta, kun Hitti nyki päätä ja yritti pidätteistä huolimatta lisätä vauhtia. Alkuun hypyt kärsi, kun Hitti hyppäsi selättä aivan liian tiheässä paketissa. “Anna hieman ohjaa ja enemmän istuntaa. Se reagoi hyvin, mutta muista helittää pidätteistä ettei mene kiskomiseksi”, Ulriikka neuvoi.
Muutama toiston jälkeen alkoi kuudella askeleella sujua. Rowan sai loppu valmennuksen ratsastaa niin hitaasti kuin kehtasi, ettei mene esteille rynnimiseksi. “Okei, suorille linjoille saat ottaa viisi askelta, mutta kaarevilla kuusi”, Ulriikka myöntyi ja Rowan ratsasti siistit tiet koko valmennuksen ajan. Ratsu oli myös hereillä, että vaikka vauhtia tahtoi löytyi ja hitaasti meneminen oli haastavaa, siirtyi hevonen raviin ja käyntiin kuin taikaiskusta.
Harjoitteluradalla ratsukko teki hyvät tiet ja siistit lähestymiset, mutta silti rata näytti Ulriikan silmään sähläämiseltä. Tiedä oliko syynä äkilliset laukanvaihdot ennen estettä vai kevyt vinoon hyppääminen sekä hätäinen suoristus ennen okseria. Vauhti kiihtyi loppua kohden, että siksi rata näytti vähän hutiloinnilta. “Okei, tule suorat myös kuudella askeleella. Hitti oikein odottaa, että koska saa laittaa kaasun pohjaan. Kevyt tuntuma koko radan ajan ja muista hengittää”, Ulriikka neuvoi. Rata alkoi sujua heti paljon harmonisesti, vaikka hieman oli äkki suoristuksia ennen esteitä. “Ulkoavut kääntää ja katso ensin pitkälle eteen. Nyt kun ennen estettä käännyt katsomaan seuraavaa, Hitti myös hieman lipuu kohti tolppaa”, Ulriikka ohjeisti. Kun ylimääräinen sählääminen loppui ja Rowan oli 110% varma mitä oli tekemässä, alkoi loppurata sujua hitaammassa vauhdissa ilman ongelmia. “Tyylikästä”, Ulriikka kehui hiestä märkää ratsukkoa.
Ryhmä 3 (taso: 100-120 cm) klo 16:00, maneesiAino Valta -
Hananiah - 120 cm
Ulriikka ei voinut olla nauramatta, kun Aino lämmitteli kirjavan orin kanssa. Hana oli maneesissa kuin kotonaan, jokseen välillä katseli vieraiden hevosten menoa. Tässä ryhmässä oli vain kolme osallistujaa, kun Yasminin piti sairastumisen takia peruuttaa paikkansa. Joka tapauksessa Hana oli tuttu ratsu Ainolle, kun hän oli satunnaisesti käynyt kisaamassa hevosen kanssa.
Hana on mielettömän rohkea ja omaa lähes täydellisen hyppytekniikan, mutta tarjosi pitkin valmennusta ratsastajalle haasteita. Orin hereille saaminen on pitkävetistä hommaa ja lyhyt pinnaiselle naiselle ratsu ei ole miellyttävin kokemus. Alkuun vaadittiin paljon siirtymisiä ja paljon verryttelyhyppyjä, että Hana etenee tasaista vauhtia eteenpäin. Apujen ollessa vähänkään epäselvät vauhtia putosi asteella tai ennen estettä ori kaahasi ohi tai kieltäytyi kokonaan. “Jalka lähellä ja katse pitkälle. Kun liikkuu hyvin, pohkeet hiljaa, mutta lähellä”, Ulriikka neuvoi kevyen virneen kanssa. Hän ymmärsi miksi nainen piti enemmän herkistä ja räjähdysalttiista hevosista.
Vauhtiin päästyä Aino ratsasti hyvät tiet kaarevalle uralle, mutta vauhtia oli liian vähän. Hana kieltäytyi pariin kertaan ja vaikka lähestyminen tuli vauhdilla, viimeistään esteen päällä vauhti lässähti ja laukka ei vaihtunut. Ravin kautta uusi laukannosto ja eteenpäin. Aino näytti vähän turhautumisen merkkejä, sillä kisoissa Hana eteni reippaasti ja mutkattomammin. Ehkä vieras ympäristö vaikutti asiaan.
Loppuradalla Aino sai ratsastaa jokaisen askeleen hevosen kanssa, että Hana ei kieltäydy tai rymistä esteestä ohi. Tätä tapahtui pari kertaa, mutta määrätietoisena Aino ei antanut orin enää tehdä omia konnuuksia. “Lantio hiljaa ja jalat lähellä. Pidä katse pitkällä”, Ulriikka neuvoi ja Hana laukkasi reippaasti eteenpäin. Kuusi askelta oli helppo saada, mutta suoralla linjalla neljä askelta vaati jo paljon ratsukolta. “Älä tuuppaa, vaan pohje ja katse pitkälle. Hyvä”, Ulriikka kehui, kun ori hyppäsi neljällä askeleella ja vauhti säilyi vielä esteen jälkeen.
“Toivoton tapaus”, Aino pudisti päätä ja siirtyi raviin. Nyt sai riittää, kun viimein meni hyvin.
Luukas Nieminen -
Sasfészek GA - 120 cm
Ulriikka oli lähellä liikuttua kyyneliin, kun näki Astan pitkästä aikaa. Asta oli kartanolle hetkeksi aikaa muuttanut tamma ja hänen oli tarkoitus kisata tamman kanssa kenttäratsastuksessa. Kuitenkin tamma tarvitsi enemmän huomiota ja tamma lähti hyvään kotiin, että oli ihana nähdä hevonen kartanolla vierailemassa. “Hei Asta”, Ulriikka hymyili. Tamma katseli maneesia ja erikoisesteitä sekä Luukas valmistautui tamman verryttelyyn. Ruunikko tamma eteni reippaasti ja nosti hyvin jalkoja maapuomeilla sekä kavaleteilla.
Asta eteni reippaasti ja neljän sekä viiden askeleen lähestyminen tapahtui ripeästi. Kuitenkin kuuden askeleen lähestymisissä tamma oli hieman epävarma, että tarvitsi pohkeesta hieman kannustusta. Jos vauhti valahti liian hitaaksi, Asta kieltäytyi ja hörisi sieraimet laajoina. “Hidasta laukkaa, ei laahaavaa laukkaa. Koita hieman koota sitä puomin ja esteen välissä, mutta ei saa vetää ohjasta. Tee puolipidätteet istunnalla”, Ulriikka neuvoi ja vaikka tultiin hitaasti, oli laukka lyhyttä ja terhakkaa.
Isommilla esteillä tamma vaati enemmän tukea ratsastajalta ja muutamaan kertaan puomit tippuivat alas, etenkin okserin takapuomi. “Katse pitkälle ja pohje lähellä, ettei jää kyttäämään estettä”, Ulriikka neuvoi, kun tamma tuntui olevan epävarma mistä kohtaa kuuluu hypätä. Jos Luukas oli vähääkään edellä, tamma hyppäsi liian kaukaa. Puolestaan liian myöhään, tamma hyppäsi läheltä ja puomit tulivat alas. “Muista hengittää ja mukaudu tamman hyppyyn. Älä mene liikkeen edelle tai jää odottamaan”, Ulriikka avusti, kun tamma tuntui olevan vähän epävarma hyppäämisestä.
Luukaksen saadessa enemmän itsevarmuutta alkoi hyppääminen sujua, vaikka vauhtia oli kaarevilla linjoilla liikaa. Luukaksen pidättäessä ennen estettä Asta oli taas ihmeissään ja keskimmäiselle okserille tuli kielto.
“Vaikka tamma mahtuu pieniin väleihin. Käytä silti koko tila hyödyksi. Saat paremman lähestymisen”, Ulriikka neuvoi ja Luukas lähestyi hitaammin okseria, että sai hyvän suoristamisen. Asta hyppäsi tyylikkäästi ja vaikka jatkoi reippaassa laukassa, tuli lähestyminen suoralle hyvin. “Noin kehu sitä”, Ulriikka hymyili ja Asta alkoi saada varmuutta hyppäämiseen, vaikka ratsastajan mielestä tammalla on huono estesilmä.
Aifric Flockhart -
K. O. SuperShook - 120 cm
Ulriikalla oli suorastaan kunnia nähdä nuorten hevosten estehallimestaruuksien voittaja aivan läheltä. Hopeanmusta tamma eteni tarmokkaasti maneesissa, vaikka roikkuvat joulupallot esteiden puomien välissä oli ajoittain murhaavan katseen kohteena. Verryttelyssä Sissi eteni isosti ja rohkeasti sekä maapuomeilla laukassa liioitteli, että ylitse laukkaamisen sijasta hyppäsi oikein huolella. “Muutama pidäte, ettei mene ihan niin vauhdilla”, Ulriikka neuvoi ja Sissi reagoi heti Aifricin kevyeeseen pidätteeseen.
Suorilla linjoilla tamma venytti itseään puomin ja esteen väliin, että neljän ja viiden, ja jopa kolmella askeleella ei ollut ongelmaa hypätä verryttelyesteistä yli. Jo viidellä askeleella teki tiukkaa, kun Aifric joutui kokoamaan tammaa. Kuudella askeleella tamma tuli korvat luimussa ja kyseenalaisti hidasta vauhtia. “Kolme on liian vähän. Pidätteet läpi ja jos tulee ihan täysiä, niin rauhoita kunnolla ennen estettä. Tee vaikka ympyrä esteen ja maapuomin väliin, jos ei suostu pidätteitä kuuntelemaan”, Ulriikka katsoi kauhistuneena, kun Sissi räpiköi kaikki jalat ristissä täyttä vauhtia kohti estettä ja estekorkeutta oli vielä vasta metri.
Kun suurimmat energiat saatiin verryttelyssä pois palautui tamma normaaliin työnarkomaani olemukseensa. “Tiedä oliko jotain esittämisen halua”, Aifric kuittasi ja ratsasti tammaa tarkasti kohti kaarevaa linjaa. Hitaasti mentiin, mutta ei vetelästi vaan terhakkaasti. Erikoisesteille Sissi otti enemmän ilmavaraa, kun tamma kyttäsi kiiltäviä ja kahisevia koristeita. “Ei haittaa, hyvin menee. Jatkaa kivasti lyhyttä laukkaa esteen jälkeen. Yhteistyö toimii hyvin, vaikka ajoittain on aika päätöntä menoa”, Ulriikka kehui. Aifric ratsasti huolelliset tiet ja ennen estettä Sissi otti muutaman spurtti askeleen, mutta palautui pidätteestä takaisin.
Radalla Aifric sai olla tarkka, ettei tamma tule kaatuneena kaarevalle uralla. Tarvittiin epäsuoraa ulko-ohjaa ja sisäpohjetta, että tamma pysyy asettuneena ja taipuneena ympyrän kaarella. “Kevyt suoristaminen ennen estettä ja voit asettaa ulos, että vaihtaa laukan esteen päällä”, Ulriikka neuvoi.
Loppuvalmennuksessa sujui hyvin, kun Aifric huolehti tarkasta lähestymisestä ja suoruudesta sekä tasapainosta. “Se meni kivasti. Voittajamateriaalia”, Ulriikka virnuili, kun hopeanmusta tamma ravasi puuskuttaen eteenpäin.
Ryhmä 4 (taso: 140-160 cm) klo 18:00, maneesiDmitriy Kozlov -
Noor e Moriya - 140 cm
Ihastuttava kippurakorva laukkasi ympyrällä korvat hörössä ja ennen hyppäämistä sai tutkia erikoisesteet läpi. Utelias tamma olisi halunnut tehdä tuttavuutta muiden hevosten kanssa, mutta Dmitriy piti tamman hyvin työmoodissa. “Aivan ihastuttava tamma”, Ulriikan oli pakko kehua ääneen ja Dmitriy kiitti kohteliaasti. Noor odotti, että saisi tonkia valmentajan taskut läpi herkkujen varalta, mutta kurja Dmitriy laittoi tamman ylittämään laukkapuomeja. “Niin kurjaa”, Ulriikka naurahti. Varmasti valmennuksen toinen ratsukko, jolle hitaasti lähestyminen onnistui paremmin. Täydelliset ja rullaavat kuusi laukka askelta puomin sekä esteen väliin. Tamma hyppäsi innokkaasti ja hyvällä tekniikalla pienimmänkin esteen eikä myöhemmin korkeus ollut este hyvällä tekniikalle. “Hienosti”, Ulriikka kehui.
Nopeuden säätely, etenkin lisääminen oli ratsukolle kompastuskivi. “Pohje lähellä, mutta ei tuuppaava. Muutama pohje kerralla ja heti kun etenee, jalat hiljaa”, Ulriikka neuvoi ja ratsukko sai hyvät viisi askelta. Dmitriy nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi ja ajoittain turvauduttiin avustajaan kielimuurin vuoksi. Ulriikka yritti puheen lisäksi viittoa neuvoja, mutta oli ajoittain haastavaa.
Kaarevilla linjoilla Dmitriy sai olla tarkka, että ratsasti kaarteet kunnolla asettaen sekä taivuttaen. Oikominen aiheutti huonon lähestymisen, mutta Noor hyppäsi siitä huolimatta innokkaasti esteen yli. “Hyvä, mutta tarkkuutta. Käytä kaikki tila hyödyksi”, Ulriikka neuvoi ja demosi kävellen mistä kannattaa mennä, että saa hyvän suoristamisen ennen okseria. Tamma hieman kyyläsi extrasti koristeltua estettä, mutta pohkeet lähellä ja katse pitkälle, niin hitaasta vauhdista tamma räpiköi esteen ylitse.
Muutaman kerran Dmitriy antoi liikaa kannustusta, että Noor kieltäyty esteelle. Tamma kääntyi nopeasti ympäri, että Dmitriy sai sinnitellä kyydissä. Tamma katsoi sieraimet laajoina uhkaavaa estettä. He saivat taas hetken tutustua esteeseen ja ottaa sitten uudelleen. “Kevyt pohje ja katse pitkällä. Nyt on hyvä laukka”, Ulriikka viittoi ja ratsukko hyppäsi esteen yli tyylikkäästi. Tamman saadessa enemmän itsevarmuutta erikoisille esteille ja Dmitriyn pysyessä kevyissä avuissa Noor hyppäsi kaikkien ylitse sekä Dmitriy ratsasti kaarteet paremmin, kun ei tarvinnut jännittää meneekö tamma yli vai ei. “Nyt sujuu hyvin”, Ulriikka kehui ja ratsukko sai alkaa itsenäisesti loppuverrytellä.
Naella Wahlman -
Kastanjan Tigrina - 160 cm
Iso ruunikko tamma eteni vauhdikkaasti eteenpäin, että ratsastajalla tuntui olevan hankaluuksia pitää tamma kasassa. “Joo. Pidätteet istunnalla myös. Kokeile tehdä paljon siirtymisiä maapuomien välissä. Rauhoittaa kuumaa hevosta ja saat takaisin kuulolle. Ota ihan käyntiin ja seis, että lähtee liikkeelle vasta kun pyydät”, Ulriikka neuvoi, kun Naella naama kalpeana sinnitteli ison tamman laukassa. Hevonen oli näyttävä ja sillä oli hieno ratalaukka, mutta tuolla menolla sattuisi pian vahinkoja ja ratsukko ei mahtuisi kaareville linjoille. Kun Naella yritti rauhoittaa tilannetta siirtämällä tamman hetkeksi raviin tai otti liikaa pidätettä ohjasta, tamma iski korvat niskaan kiinni sekä teki pienen sivusuuntaisien pukin. Ruunikko tahtoi edetä vauhdilla, että kuudesta askeleesta sai vain haaveilla.
“Joo kyllä se tulee. Pidä avut kevyenä, mutta selkeinä ja anna tamma miettiä hetken aikaa”, Ulriikka neuvoi ja kun edes viisi askelta saatiin, saatiin pikkuhiljaa kuusi askelta. Tamma ei tosin nauttinut hitaasti menemisestä.
Kaarevilla urilla tamma kuumui uudestaan, kun estekorkeus nousi maksimiin. “Nyt pitää olla extra tarkkana, sillä esteet tulevat nopeasti”, Ulriikka kertoi ja seurasi kauempaa ratsukon menoa. Ensimmäinen linja meni hyvin, toiselle tuli jo kiire. Vaikka lähestyminen oli huono, hyppäsi Tikru esteen edestä ja pudotti etummaisen puomin alas.”Ei haittaa. Ratsasta kauempaa. Koko tila käyttöön ja hyvä suoristaminen”, Ulriikka kertoi. Tammalla oli paljon menohalua ja teki omia ratkaisuja esteiden välissä, että ruunikko parhaansa mukaan varo pudottamasta puomia tai olla hyppäämättä hutiloiden huonosta paikasta. “Anteeksiantavainen, vaikka alussa tuntui lyövän pelkkää kipinää”, Ulriikka hymyili ja seurasi rataa. Nyt sujui paremmin, kun Naella sai pidettyä paketin kasassa ja Tikru ei lähtenyt omin päin kaahaamaan kohti estettä. “Malttia”, Ulriikka sanoi ja tamma ylitti esteen kevyesti hyvällä ilmavaralla. “Vauhtia ja vaaraa kerrakseen, mutta hyppää todella kevyesti. Muistat huolehtia, että tiet pysyy hyvinä ja suoristat ennen estettä”, Ulriikka neuvoi. Ruunikko puuskutti ja ottivat radan vielä kertaalleen ohjeiden mukaan, ja Tikru pysyi hyvin ratsastajan hyppysissä. Kuumenemista oli ilmassa ja tamma kauhoi ilmaa vatsan alle, mutta suorittivat radan tyylikkäästi.
Aino Valta -
Lazaros - 150 cm
Latz innostui, kun näki vieraita hevosia hyppäämässä isoja esteitä ja rautias eteni vauhdikkaasti muiden ratsukoiden seassa. Viime kertaiset kilpailut 150 cm luokissa ei ole sujunut halutusti, mutta harjoittelu tekee mestarin, näin Ulriikka lohdutti ratsukkoa - tai itseään, koska ratsasti orilla useammin kuin Aino.
Aino ratsasti rautiasta oria kevyin avuin, vaikka rautias melkein juoksi alta pois. Laukkapuomeista Latz innostui sen verran, että alkoi tarjota kaikkea koululaukasta mezairiin. Onneksi ei osunut vieraisiin hevosiin, kun rautias ori loikki eteenpäin etujalkojen iskiessä voimakkaasti pehmeään alustaan. “Anna enemmän ohjaa ja pohjetta millin verran, vaikka ampaisi täyteen vauhtiin”, Ulriikka neuvoi. Latzilla oli tapana jäädä kierroksille ensimmäisten laukkojen jälkeen, että sitten pitäisi edetä vain täysiä.
Suorilla linjoilla neljä, jopa kolme, askelta oli vauhtiparille helpoin tulla. Puolestaa hitaasti oli haastavin ja viidellä askeleella teki vaikeaa kohdata metrin pysty. Aino sai koota laukkaa lyhyemmäksi maapuomin ja esteen välissä, että Latz malttaa olla kaahaamatta ennen estettä. “Hyvä. Kehu kun sujuu”, Ulriikka hymyili ja Aino rapsutti nopeasti sään kohdalta. Kaarevalla uralla tuli useamman kerran kiire, etenkin keskimmäiseltä esteeltä oikealle suoristaminen kärsi ja ratsukko hyppäsi 130 cm pystyn liian läheltä ulkotolppaa. “Ulkoavut kääntää”, Ulriikka kajahti ja seuraavalla kerralla tuli paljon paremmin, ehkä hieman sisälavat kaatuneena. Mutta ainakaan ei kaahannut täysiä.
Kaarevalla linjalla Latz halusi oikea kaiken mahdollisen, vaikka Aino tarkoituksella ratsasti pisimmän tien. Latz ei malttanut kuunnella, vaan pää ryntäissä tarjosi koululaukkaa ja siitä kaahasi esteelle täyttä vauhtia. Aino ei voinut kuin pitää harjasta kiinni, kun Latz hyppäsi 150 cm pystyn korkealla ilmavaralla. “Huhhei, nyt jäitä hattuun”, Ulriikka virnuili ja punainen lentokone kävi ylikierroksilla.
Rautias alkoi väsyä, mutta se ei vauhtia ja innokkuutta kadottanut. Enemmän turha spurttailu ja sählääminen esteiden välissä katosi, ja Aino pääsi paremmin vaikuttamaan hevoseen. “Nyt etenee hyvin”, Ulriikka kehui ja Latz hyppäsi 150 cm okserin ilman ongelmia. Latz sai enemmän itsevarmuutta isoihin esteisiin ja Ainoa ei korkeus huimannut, enemmän se kuunteleeko vauhtihirmu vai ei. “Kyllä se joskus seinään pysähtyy”, Aino tokaisi, kun rautias janosi lisää hyppäämistä. “Sen pumppu ratkeaa kohta”, Ulriikka tokaisi ja huokaisi syvään. Olisipa hän yhtä rohkea kuin Aino.
Kieran Cuthed -
Ramona II - 150 cm
Paholainen pukeutuu mustanruunikkoon. Lohikäärmekuningatar eteni reippaasti maneesissa ja tammaa on tultu seurattua kartanon kisoissa useampaan otteeseen. Upea iso tamma ei välittänyt muiden toilailuista, vaan keskittyi täysillä omaan tekemiseen ja alussa odottaa kärsivällisesti omaa vuoroaan. Maapuomeilla rauhaa ja harmoniaa vielä riitti sekä lämmittelyesteillä, mutta estekorkeuden muuttuessa alkoi tammassa virtaa ihan uutta energiaa. Kunnolla vauhtiin päästessä alkoi tamman hermot pettää ja odotellessa kehitti omaa kivaa ratsastajan mieliksi. Oli oma kiva pukittelua, pyörimistä tai pienen punaisen lentokoneen, Latzin, korvasta puremista. Tosin Latz provosoi ensin.
Vauhtia riitti ja siksi kuuden askeleen lähestymiset tuottivat ajoittain ongelmaa. Tamma halusi tulla viidellä tai neljällä askeleella ja sen seurauksena hypättiin hurjalla vauhdilla aivan liian kaukaa, suoraan ylöspäin, ei eteenpäin. Kieran sai sinnitellä tamman kyydissä ja oli vähällä pudota tamman kyydistä. “Pidätteet, pidätteet”, Ulriikka puri hammasta, sillä olisi voinut käydä huonosti.
Kun tamma saatiin takaisin ruotuun, uskalsi Ulriikka päästää ratsukon kaareville linjoille. “Nyt katse, pidätteet ja pidä vauhti tasaisena. Ei kaahailua”, Ulriikka ohjeisti ja Mona hyppäsi todella hyvällä tekniikalla, innostuneena liike lähti enemmän ylöspäin kuin eteenpäin. “Vähän pohjetta ennen estettä, ettei tule liikaa tasaloikkia”, Ulriikka neuvoi ja ihmetteli, miten Kieran pysyi tummanpuhuvan lohikäärmeen kyydissä.
Kaarevilla linjoilla Kieran sai olla tarkka, että tamma pysyy pystyssä ja ehtii suoristamaan tamman ennen estettä. Kolmikaarisella tuli oikoiltua ja siksi lähestymiset kärsivät. No tämä ei ollut tammalle ongelma, sillä tamma hyppää kovaa ja korkealle, vaikka kaukaa ja täysin vinoon. Puomien kolistessa Mona otti kierroksia ja pukitteli pitkällä suoralla. Kieran pysyi kyydissä ja otti perään uudestaan paremmalla menestyksellä. “Muista pidätteet ja ratsasta hieman rauhallisemmin, että ehdit ratsastaa kaarteet ja tiet huolellisesti. Enemmän tekniikkaa, vähemmän vauhtia”, Ulriikka hymyili. Miten he uskaltavat hypätä 160 cm esteitä ja vaikka osa hypytyistä oli täysin kaaottisia, oli osa aivan puhtaita suorituksia.
Niko Lintunen-
Solarus II - 150 cm
Komea musta hollanninpuoliveriori käveli muiden hevosten seassa suhteellisen seesteisissä tunnelmissa. Kuitenkin pinnan alla myrskysi ja laukka nousi erittäin terävästi. Ori oli reaktiivinen, mutta siitä huolimatta hyvin ratsastajan avuilla. Kavaletit ja maapuomit ylittyivät notkeasti sekä ori nosti jalkoja korkealle. Itsenäinen verryttely meni hyvin, mutta varsinaiseen hyppäämiseen päästessä Solar ei malttanut odottaa. Käynnissä Solar siirtyi itse koottuun raviin tai levottomasti potki takajaloilla ilmaan. Omaan vuoroon päästessä ori tuli kovalla vauhdilla, että kuuden askeleen sarjoissa Niko sai jännittää reisi- ja vatsalihaksia ratkeamiseen saakka. “Pidätteet, pidätteet. Enemmän istuntaa ja vähemmän ohjaa”, Ulriikka neuvoi ja neljän askeleen sujuessa palasivat he viiden sekä kuuden askeleihin. Ei ollut helppoa, sillä ison hevosen askel venyi automaattisesti viiteen tai neljään. “Pidätteet ja jos tulee huono lähestyminen käännä ympyrälle ja lyhennä laukka”, Ulriikka neuvoi.
Pitkillä lähestymisillä Solar korskui ja kuuden askeleen lähestymisissä tuli ylimääräisiä nopeita laukka askeleita. “Jos alkaa arvuuttelemaan tai kiihdyttämään ennen estettä, niin pidäte, että malttaa odottaa”, Ulriikka sanoi ja musta hevonen alkoi kuumua. Pitkille sivuille Niko otti lisäyksiä, ettei ori turhaudu aivan täysin.
Kaarevilla urilla Niko piti hyvän huolen ratsastusteiden ratsastamisesta ja sitä, että lähestyminen tuli suoraan. Ainoastaan ongelmana oli orin kuumeneminen ja vauhdin kiihtyminen ennen estettä. Pidäte aiheutti, että ori otti ylimääräisiä askeleita ennen estettä ja sitten puomit tulivat alas. Nikon pitäisi hieman ennakoida kevyellä reisien puristuksella, ettei ori lähde kiihdyttämään ennen estettä. Yhdelle esteelle he eivät kolmikaarisella saanut lähestymistä ollenkaan, kun ori meni esteen vierestä. “Käännös tuli liian nopeaan, kun ori pääsi venymään liian pitkäksi”, Ulriikka sanoi ja Niko sai seuraavalla kerralla korjattua laukan lyhyeksi. “Solarus tulee hyvin keskelle estettä”, Ulriikka kehui.
Loppuradan pitkillä suorilla linjoilla Niko päästi orin venymään pari kertaa liian pitkäksi, että este hypättiin liian läheltä ja takapuomit tippuivat. “Rauhoita, pidäte ja muista hengittää”, Ulriikka neuvoi ja Niko haki hyvää laukkaa ennen uudelleen tulemista. Ori kävi kierroksilla ja puuskutti voimakkaasti, mutta vielä löytyi intoa hypätä. “Paljon parempi. Nyt tulee kunnon ratsastusta esteiden välissä. Muista, että avut pysyvät hiljaa kun menee hyvin, ettei häiritä hevosta liikaa”, Ulriikka kehui ratsukon suorittamista.
