|
Post by Kiaran on Mar 23, 2023 22:07:32 GMT 2
ROYAL EREBOS
✧ Royal hanoverian cream- ori
✧ Jalostus- ja kilpailukäytössä
✧ Vuokraaja:
|
|
|
|
|
Post by Daniel Helanto on Apr 16, 2024 21:19:38 GMT 2
16.4.2024 Pikku treeniä ja yllätyksiä Upeita hevosia on tullut kartanolle, vaikka kuinka paljon. Olen päässyt jo treenaamaan useammalla ja tietenkin näillä vanhemmilla kohta eläköityvillä on vielä pidetty kuntoa yllä. Tänään uusista hevosista minulla oli listassa upea Samppanjancremello Bosse, jonka kiiltävän turkin Viltsu oli kiilottanut viimeisen päälle. Tumman vihreät paksut pintelit valkoisilla patjoilla (näkyy juuri sen verran mitä Kiaran haluaa) ja samaan sävyyn sopiva samenttinen kouluhuopa, selkeästi orin ulkonäköön oli panostettu.
”Melina haluaa siitä pari kuvaa nettiin, niin sen takia laitettiin tyttöjen kanssa vähän parempaa orille päälle. Vaihda tää villaneule”, Viltsu totesi ojentaen minulle vihreää tyköistuvaa villaneuletta. Vetäsin sinisen hupparin päältäni ja huomasin Viltsun siirtävän katseen nopeasti pois vatsastani. Vedin teepaidan alas, joka nousi hupparin mukana ja päälle puin Viltsun ojentaman neuleen. Kypärä takaisin päähän ja samalla huomasin katsomon reunalla melkein murhan himoisesti tuijottavan Ullan, joka tuijotti Viltsua hieman liian mustasukkaisesti. ”Älä viitsi mustasukkaisuus ei pue sua ollenkaan. Hölmö”, totesin napaten Ullan kainaloon ja rutistaen naista kevyesti. Pikaisen pusun jälkeen sain naiset molemmat nauramaan ja huokaisin kuiskaten orin korvaan. ”No niin nyt karataan, kun rauha on laskeutunut”, kuiskuttelin vaaleaan korvaan, joka kääntyi äänen suuntaan.
Nousin orin kyytiin maneesin puolella, mutta Viltsu toivoi, että mentäisiin ulos aurinkoon ottamaan kuvat. Totesin, ettei sekään mikään ongelma ole, kun tallin viereinen kenttä on jo aivan mahtavassa kunnossa. Bosse käveli maneesista Viltsun perässä ulos ja yks kaks pysähtyi kuin seinän. Ori tuijotti metsän reunaan hyvin intensiivisesti. Olimme kaikki hetken hiljaa, kun kuulin sen. ”Hei, odottakaas, tuolla metsän reunassa on jotain. Sieltä kuuluu koiran vinguntaa”, totesin ja Ulla lähti heti katsomaan osoittamaani suuntaan. ”Voi raukka se on sidottu puuhun tiukalle. Odota hetki”, Ullan ääni kuului rauhoittelevan koiraa. Hetken päästä laiha iso tanskandoggi seurasi Ullaa narussa. Viltsu hae mun auto, Ulla vie se eläinlääkäriin sullahan on tänään vapaapäivä. Mä siirrän rahaa, jos tarvii ja ilmoitan Kiaranille. Ulla houkutteli koiran hyppäämään autoon ja lähti ajamaan kohti kaupungin päivystävää eläinklinikkaa. Kiaran ilmestyi kentän viereen kyselemään koirasta ja Viltsu kävi näyttämässä paikan. Sieltä löytyi kirje, jonka mukaan koira on ollut puussa kiinni jo pari päivää ja että sen omistaja on hylännyt sen toivoen, että kartanon väki voi huolehtia siitä.
Keskityin itse Bosseen ja Kiaran jäi myös seuraamaan treeniä. Oli oikeastaan ihan kiva, että pomokin on hyvällä tuulella, vaikka kartanon pihasta onkin löydetty kärsivä eläin. Hän korjasi muutamia perusvirheitä tai no ominaisuuksia, joita on yritetty korjata pitkään. Halusin Bossen liikkuvan mahdollisimman avoimessa muodossa ja rennosti, koska kyseessä oli ensimmäinen ratsastus herran kanssa. Kuitenkin Kiaran onnistui houkuttelemaan minua kokeilemaan orin koottuja askeleita. Upean pehmeät liikkeet ja niin miellyttävät istua. Painon siirrot eivät tuottaneet ongelmia ja Kiaran halusikin, että koetetaan vähän piaffen alkeita, joita orille on alettu opettaa kaikessa rauhassa ja maasta käsin se tekee jo komeita pätkiä. Oli kiva päästä opettamaan uutta hevosta, joka on hyvin kärsivällinen oppilas, tosin Kiaran vertasi sitä kultakalaan muistin suhteen. Mutta itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että hitaasti hyvä tulee.
Bosse tuntui niin magealta ja oikein virkistävältä. Lisäksi pomokin oli tyytyväinen, niin mikäs siinä. Olin vähän unohtanut jo, että Viltsulla oli sivutehtävä kuvata oria. Päädyimme vielä menemään kartanon trimmatun ikivihreän aidan viereen ottamaan ravikuvia. Kujalla on kuvattu useat tallin hevoset ja jonkun takia Melina tarvii juuri sellaisen kuvan. Bosse ei jännittynyt puutarhassakaan ollenkaan ja pystyin kujalla kääntämäänkin orin ympäri. Jotkut hevoset eivät uskalla kääntyä ahtaassa, mutta Bosse ei välittänyt. Kun myös kuvaaja oli tyytyväinen lähdin hölkkäilemään pikku lenkille maastoon. Pikku lenkki on kiva alku- tai loppuverryttely lenkki, jota pääsee käyttämään etenkin kesäaikaan. Talvella se aurataankin, mutta jäätyy aika helposti.
Orin liikutuksen jälkeen laitoin Ullalle viestiä miten heillä menee. (tämä jatkuu mun omassa kirjassa, kun vain saan tietoa itsekin) Työpäivän on jatkuttava vaikka jotain sattuisikin.
|
|