10.06.2023 Keinoemo (599 sanaa)Samana aurinkoisena iltana Helmen hautaamisen jälkeen Fiora ja tammavarsa “Surku” pääsivät tutustumaan toisiinsa. Fioralla oli takana kaksi varsaa ja molempia tamma on hoitanut täydellä sydämellä. Siksi ei herännyt epäilyksiä, etteikö Fiora hyväksyisi orpoa varsaa hoidettavaksi. Ennen Fioran saapumista Surkun karsinaan varsa sai pitää yllään Fioran edellisen varsan loimea. Molempiin niin Fioraan kuin varsaan laitettiin hyväntuoksuista mietoa öljyä siinä toivossa, että tamma hyväksyisi orpovarsan paremmin.
Fioran kävellessä Surkun karsinalle tamma vastasi varsan hirnaukseen lempeällä hörähdyksellä. Karsinan ovella tamma ja varsa nuuskivat toisiaan pitkään korvat hörössä sekä Fridan avustuksella varsa saatiin pian imemään. Hormonien ansiosta Fiora alkoi tuottaa tarpeeksi maitoa, mutta ternimaitojuottoa pidettiin alkuun Surkulle tasaisin välein.
"Se kävi helposti", Yasmin huokaisi helpottuneena ja Fiora alkoi hoitamaan varsaa kuin omaansa.
"Tamma on hyvä emä ja veikkaan, ettei komplikaatioita synny", Frida hymyili ja seurasi tamman varsan tutustumista toisiinsa.
"Me jäädään silti vahtimaan. Pääset säki nukkumaan", Ulriikka hymyili ja viittasi, että Yasmin jäisi hänek seurakseen yövuoroon.
"Kiitos. Soittakaa jos jotain tuleen. Laitan äänet päälle", Frida hymyili ja pakkasi tavarat lääkärisalkkuihin.
"Voit luottaa meihin"
"Kiitos. Hyvää yötä tytöt!"
"Hyvää yötä!"
Niin Yasmin ja Ulriikka jäivät ihmettelemään hallakkoa tammavarsaa, joka oli Helmen viimeinen ja samalla ensimmäinen royal hanoverian cream varsa. Yasmin oli heti uteliaana tutkimassa hevosdatasta varsan isän sukua, kun Ulriikka lähes torkkui ruudullisen villaloimen alla.
"No mites sinä ja Kiaran?", Ulriikka jätti kysymyksen ilmaan. Yasmin häkeltyneenä kääntyi katsomaan vaaleaverikkö kysyvänä.
"Mitä me?"
"Hengaatte paljon keskenänne"
"Hän on mentorini?", Yasmin punastui kevyesti. Hän myönsi, että oli paljon miehen seurassa ja aina täsmällisesti laittamassa Kiaranin hevosia kuntoon ennen ja jälkeen ratsastuksen.
"Niin niin", Ulriikka virnuili. Hänellä oli tunne, että oli ystävyyttä ja mentorisuhdetta syvempää menossa, mutta sitä Yasmin ei suostunut myöntämään.
"Älä viitsi. Kiaran on ystävällinen ja karismaattinen, mutta ei mitään syvällisempää menossa", Yasmin ärähti, kun Ulriikka ei antanut asian olla. "En ole itsekään varma mitä meneillä ja sitä paitsi ei hänelle sovi tälläinen rastafari", Yasmin naurahti.
"Älä nyt. Ei koskaan voi tietää mistä toinen pitää"
"Pfff. Ei hänen habitukseen sovi tälläinen, no tälläinen"
"Pfff, itelles. Oletko koskaan nähny Dzelzainin linnan pääosakasta ja hänen naistaan? Siinäkin yö ja päivä"
"Varmaan pari kertaa nähny heidät turnajaisissa", Yasmin hymyilli ja muisteli valkeakasvoista miestä sekä lievästi goottipuolelle vilahtavaa naista. Kaunis pari, hän tuumaili. "No jos joku vastaava rakkaustarina pääsee syttymään. Siitä kuullaan", Yasmin kohautti olkia ja nappasi itsensä ympärille villaloimen. Kesäyö kello yhden aikaa yöllä alkoi olla jo kohtalaisen viileä. Fiora söi tyytyväisenä yöheiniä hiljaisessa sivutallissa, kun varsa nukkui makuullaan kaikessa rauhassa.
Aamulla Yasmin heräsi ensimmäisenä kuuden aikaan, kun auringon ensi säteet osuivat naisen kasvoille.
"Huomenta. Oletteko olleet täällä koko yön?",
Karla saapui paikalle tarkistamaan tamman ja varsan.
"Mmm. Joo, oltiin varsapassissa", Yasmin vastasi ja nousi venytellen ylös. Nainen taitteli villaloimen takaisin telineeseen ja potki Ulriikkaa hereille.
"Ilmeisesti meni hyvin?"
"Joo. Ei mitään närää tai kränää, ja hyvin Fiora on varsan hoitanut", samalla Ulriikka herää ja pinkaisee ylös, että Yasmin saa viedä heinänkortisen villaloimen pesuun. Kenellä edes oli ruudullinen villaloimi? Ozzyllä?
"Hienoa. Tehdään Fioralle ja Surkulle oma tarha-alue lähelle tammalaumaa. Parempi ettei päästetä heti laumaan", Karla ohjeisti ja molemmat lähti naisen avuksi rajaamaan laiduinta.
Laitumen rajauksen jälkeen Fiora ja Surku pääsivät ulos laiduntamaan. Muut tammat ja varsat tulivat lähelle ihmettelemään uutta varsaa, jonka perässä Fiora yritti pysyä parhaansa mukaan.
"Ainakin varsa on hyvinvoiva. Kuten myös emä", Ulriikka hymyili ja seurasi kuinka kirjava tamma eteni harppaavin askelin pitkässä heinikossa, joka oli pääosin luonnonniittyä. Surku halusi tehdä ikätoverien kanssa tuttavuutta, mutta Fiora kävi hakemassa varsan pois aidalta norkoomasta.
"Hyvin tulee toimeen. Varmaan viikon päästä voidaan laskea laumaan", Yasmin hymyili.
"Pitäisi sitä ennen laajentaa laidunta. Hyvin nyhdätty tuo vanha", Karla totesi. Ehkä olisi seuraavan viikon homma, johon Ulriikka ja Yasmin lähtivät apukäsiksi.
