Hän, joka turhamaisuuden kruunua kantaa ylpeänäKirjoittanut omistaja, 617 sanaa
Selostamo ennen rataa: “Kuinka hyvin seuraavan ratsukon suoritus pääsee sinua ihastuttamaan? Seuraavana radalla on Kiaran Rosenberg sekä Fénix do Montanhas Dourada!”
Kevyestä reisien puristuksesta kultainen ori pysähtyi tasajaloin kuin olisi törmännyt seinään. Nix seisoi täydessä tasapainossa ja kaula edelleen kaarella, vaikka ohjasote oli hellittänyt kauan aikaa sitten.
“62,229 %! Tulos on kohtalainen, mutta odotimme enemmän.”
“Niin odotimme”, Kiaran huokaisi syvään ärtymyksen ja ahdistuksen kourissa. Nix sai siitä huolimatta suurimmat kehut. Ori oli tehnyt ja antanut parhaansa ja vielä alkukesästä Nix oli tehnyt huipputuloksen Venäjällä. Ori jaksoi kantaa itseään hyvässä ryhdissä koko ohjelman läpi ja tehnyt siirtymiset pehmeästi, mutta tänään Nix tuntui hyvin jähmeältä ja haluttomalta. Tiedä olisiko helteellä asiaa tähän. Kiaran oli silti saanut nauttia tanssista Nixin kanssa kaiken aikaan, mutta tuomareihin klassinen valssi ei tehnyt vaikutusta.
“No sekään ei ihan putkeen mennyt”, Yasmin totesi varovaisesti, kun Kiaran ratsasti korvat sauhuten kultaisen orin takaisin verryttelyalueelle. Nix otti pitkiä ja notkeita käynti askeleita, että ohjat heiluivat askelten tahdissa ja liike lähti kunnolla lantiosta. Olisi liikkunut yhtä sulavasti radalla, Kiaran ajatteli kiukkuisena ja veti syvään henkeä ennen kuin sanoisi yhtään mitään.
“Ei mennyt, ei”, mies huokaisi ja suuntasi silmät kohti tulostaulua. Hännillä ollaan, jälleen. Ensin Ahvenanmaa, sitten Norja ja nyt pitäisi jaksaa viettää juhannus Lofooteilla. Nyt eivät tuomarit olleet kartanon väelle armollisia ja Kiaranin teki mieli lähteä samantien paikalta, kun viimeinen startti oli ratsastettu. No eipä oltu muutenkaan ilmoittauduttu iltagaalaan. Unohtui varmaan vahingossa.
Tulostaulun kärkipaikat olivat täynnä kovia kouluratsastajia listojen kärjessä. Kiaran oli useammaksi hetkeksi jäänyt ihailemaan Majinan ylvästä kouluoria. Samppanjanmustasta orista hehkui mystisyys ja majesteettisuus. Puhumattakaan Magnus Antoninin ruunikoasta iberialaisesta. Harmaudesta huolimatta orista löytyy ryhtiä ja arvokkuutta. Olihan oria pakko käyttää tämän kesän astutuksissa.
“Mikä siinä on, kun ei suju”, mies tuskaili ja laskeuduttua satulasta. Hän oli valmis potkaisemaan silinterin kuuhun asti, jos vain kykenisi. Yasmin otti Nixin hoidettavaksi ja kultainen ori pysyi aloillaan kuin veistos.
“Mutta huomasitko muuten Jaksin? Kuinka komeaksi ori onkin kasvanut”, Yasmin hymyili ja yritti saada miehen ajatukset itseinhosta muualle. Kiaran ei vastannut mitään, mutta myönnettävää ja harmittaa oli, että niinkin sulavaliikkeinen ratsu oli jäänyt toiseksi viimeiseksi tuloslistalla.
Kun Nixi oli hoidettu iltapuulle, kaksikko suuntasi muiden luokse hotellille. Yasmin yritti parhaansa mukaan rikkoa epämukavan hiljaisuuden.
“No ehkä kisatauko tekee hyvää. Vai mitä tuumit?”, Yasmin kysyi pokkana.
“Katsoo, sitten vhry ja royal cupin jälkeen. Paitsi, pitäisi varmaan alkaa edistää nuoria hevosia”, Kiaran totesi hetken pohtimisen jälkeen. Varsapihatto alkoi uhkaavasti täyttyä nuorista raakileista. Kilpailutauko tekisi hyvää tai vähintään keskittyä enemmän historiallisiin lajeihin, etenkin klassiseen kouluratsastukseen.
Hotellin aulassa Melina ja Luciano nauttivat kesäisistä cocktaileista. Kaksikko tilasi tiskiltä juotavat ja liittyivät sitten heidän seuraan.
“Ei ollut mikään menestys tämäkään päivä”,
Melina virnuili Kiaranille, kenellä selkeästi alkoi kuppi mennä nurin. Aurinko sentään jaksoi lämmittää täydellä voimalla, että varjon alla uhkasi tulla hiki. Saipa nauttia hyvästä terassi-illasta.
“Ei. Paras sijoitus Yashianan kanssa”, Kiaran totesi totisena. Heillä prosentit olivat olleet sentään kohdallaan. Neljäs sija ja 72,307 prosenttia ei ole huono suoritus kimolta tammalta.
“Vuhuu, sentään yksi ruusuke kotiin. Noh, Midaksen ja kahdesneljäs sijoitus. Eipä ole kehumista”, Melina virnuili takaisin.
“Selostamo lupaili liikoja”,
Luciano totesi ja Melina naurahti.
“Nih, aivan. Muka ollaan täyttä potentiaalia. No varmaan ollaan, mutta eipä päässy kyvyt esiin. Iha kelvollinen suoritus, vaikka ratsastustiet oli hukassa”
“Oli aika tyly kommentti myös teille”, Yasmin kääntyi Lucianon puoleen. Nainen yritti olla varovainen ja kohtelias. Lucianon katseessa oli jotain pelottavaa. Tai sitten Yasmin kuvitteli asian olevan niin. Luciano nyökkäsi ja Melina oli hämmentynyt.
“Ai mitä?”, nainen kysyi.
“Mite se ny meni, jotenkin et Rosenberg ei valitettavasti pääse tällä ruusukemittelöihin”, Yasmin vastasi ennen kuin Luciano ehti sanoa mitään.
“Aika julmaa”, Melina vastasi kulmat kurtussa.
“Eikö”, Yasmin totesi. Porukka jatkoi juomista puoleen yöhön asti. Onneksi hotellille oli lyhyt matka, mutta aamulla paluu tallille oli kaikin puolin kankea.
