Sekaisin kuin seinäkello, kirjoittanut omistaja (410 sanaa)“Ruuna?”, Ulriikka ihmetteli kädet puuskassa, kun tallin pihaan saapui kaksi uutta hevosta.
“Valitettavasti, mutta onneksi on pakasteita tallella”, Kiaran totesi takaisin. Mies ihailee kahta vihreäsilmäistä oria ja oli tosiaan sääli, että puhdasverinen royal hanoverian cream oli nimenomaan ruuna.
“Eikö meillä ole jo Afrodite BKE:sta varsa?”, Ulriikka kurtisti kulmia, kun oli onnistunut saamaan hevosten passit käsiinsä. Siinä tapauksessa vaaleampi ori olisi Alicelle ja Xenolle sukua.
“Taitaa muuten olla Alicen puolisisko eri isästä ja Xenolle sukua emän puolelta”, Kiaran muisteli. Hevosilla ei olisi jalostuksellisesti paljoa annettavaa, mutta miksi kieltäytyä kahdesta silmän herkuista.
“Aivan. Mitä meinaat hevosilla tehdä, kun toinen on barokkiristeytys ja toinen ruunattu royali?”, Ulriikka käveli miehen perässä. Hän oli lievästi hämmentynyt tilanteesta. Tuntui, että miehen ote alkoi lipsua. Minne se tarkka ja kriittinen hevosten ostaja oli kadonnut, Ulriikka pähkäili.
“Sen näkee sitten. Ainakin royalista oli muutama pakaste jäljellä ja orille on ihan uusia tuulia mielessä”, Kiaran vastasi ja kaksi uutta hevosta sai mennä pihattoon asettumaan taloksi. Aikaisemmista kokemuksista oppineena hevoset saivat olla omassa karanteenissa, vaikka olivat saaneet Suomessa puhtaat paperit. Ihan kaiken varalta silti, sillä kenenkään psyyke ei kestäisi enää toista karanteenia.
“Onko sulle noussu kuume tai joku, ku uusia hepoja vaan tulee?”, Ulriikka laittoi kämmenen miehen otsalle ja Kiaran kohteliaasti otti askeleen kauemmas. Hän ei osannut vastata kysymykseen, vaan tyytyi antamaan Ulriikalle ympäripyöreän vastauksen jalostuksen ja rodun harvinaisuuden puolesta. “Onhan toisen isä upea Wirod ja en todellakaan halua, että moinen aarre joutuisi kiertoon tai pölyttämään kotitallin nurkkaan”, Kiaran totesi vielä itsevarmana.
“En tiedä onko kartanolla pölyttyminen parempaa, mutta miten vaan”, Ulriikka huokaisi ja Kiaran virnisti.
“Noni. Menes sen
Daniel Helanto luokse, nii voitte keksiä uusille hepoille kutsumanimet. Ainiin knabbipariskunta saapuu huomenna. Heippa”, Kiaran poistui paikalta eikä ehtinyt kuulla naisen kiroamista.
“Se mies on ihan seonnut”, Ulriikka sanoi hieman turhautuneena. Nainen makoili suihkunraikkaana Danielin sängyssä ja tuijottaen mietiskellen asunnon kattoa. Daniel oli saanut myös komennuksen suihkuun, ettei tarvitse haistella hikeä pitkin yötä.
“Eihän talli saa olla tyhjänä”, mies vastasi suihkun perältä.
“No joo, mutta nyt tapahtuu liikaa heti karanteenin jälkeen”, Ulriikka kierähti vatsalleen katsomaan kuka jaksaa häiritä tähän aikaan yöstä. Melina tietenkin.
“Ehkä se on hänen tapa käsitellä tätä karanteenin jälkeistä sotkua?”, Daniel kuivasi hiuksia ja etsi puhtaita vaatteita päälle.
“Mutta meillä oli aikaisemmin knabbeja. Ihanat Lars ja Barbara. Nääki lähtee varmaa yhtä nopeasti ku tulikin”, Ulriikka antoi pään laskeutua raskaasti tyynyyn.
“Hänellä tuntuu olevan suunnitelma tulevia jalostuskuvioita varten”, Daniel lohdutti ja liittyi naisen seuraan. Ulriikka nyökkäsi myöntävästi.
“Ehkä”, hän vastasi ja kierähti miehen kainaloon. Ehkä ne asiat joskus järjestyisi.
