Sateinen kevättanssiKirjoittanut omistaja (723 sanaa)Keväiset sateet saapuivat kartanolle viemään viimeiset lumet ja jäät pois. Tunnetusti täälläpäin sade ei ole koskaan kevyttä tihkua, vaan mukana tuli myrskytuulet ja ukkoset. Melina ja Kiaran istuivat keittiössä nauttimassa päiväkahvia. Melina asetti kädet kahvikupin ympärille ja nautti lämmön tunteesta kämmenillä. Kiaran katsoi ärtyneenä ulos ikkunasta, sillä Melinalla oli huonoja uutisia.
“Hertta oli viime turnajaisissa oudon oloinen. Ei halunnut oikein liikkua”, Melina kertoi varovaisesti ja otti siemauksen lämmintä kahvia. Kiaran nyökkäsi ja koki pientä turhautumista.
“Tamma on tutkittu korvista hännän päähän”, Kiaran vastasi hetken harkinnan jälkeen, kun Frida ei ollut löytänyt tammasta mitään.
“Ehkä pitää hidastaa tahtia”, Melina tokaisi takaisin ja Kiaranin ilme kiristyi. Takapakit olivat haastavia ottaa vastaan, mutta hevosen terveys meni kunnian ja maineen edelle.
“Ei muu auta. Pyydä
Daniel Helanto hieromaan tamma läpi ja sitten voidaan katsoa uusi koulutussuunnitelma”, Kiaran vastasi ja käänsi katseen takaisin siskoon.
“Kiitos. Pyydän heti. Hertta on vain mahdoton käsitellä”, Melina totesi. Hertan käytös viittaisi selkeästi kipuun, mutta koska solutasolla tamma oli terve kuin pukki, oli kivun oltava henkistä.
“Ehkä sillä on huonoja kokemuksia”, Kiaran totesi ja nousi ylös.
“Olen aloittanut positiivisen vahvisteen”, Melina kääntyi miehen suuntaan.
“Hyvä. Jatka sitä”, Kiaran vastasi ja lähti uhkaamaan säätä.
Matka tallille kurjassa säässä tuntui lievältä ikuisuudelta. Pisarat piiskasivat kasvoja ja satunnaiset tuulen puuskat tahtoivat ottaa sateenvarjon mukaan. Turhautuneena Kiaran laittoi vauhtia, ettei kokonaan kastu ulkona.
Tallilla hän löysi Hertan karsinasta ja tamma ei tahtonut ottaa mitään kontaktia. Pilkullinen tamma katseli karsinan seinää ja vilkaisi sivusilmällä miehen suuntaan. Kiaran raotti karsinan ovea ja Hertta tuli korvat luimussa vastaan.
“Rauhassa”, Kiaran puhui lempeästi ja antoi tamma nuuskia kättä. Hertta huomasi heti miehen turhautumisen ja tamma heiluttaa häntää terävästi. Kiaran kurottautui riimua kohti ja tamma piti tiukan katseen miehessä. Kiaran pyrki toimimaan rauhallisesti, mutta ennalta arvattavasti. Nyt tamman ilme hieman pehmenee ja Kiaran sai Hertan edes käytävälle.
Harjaamisesta Hertta ei pitänyt, kun tamma tahtoi väistää harjaa oli kohta mikä tahansa. Yllättäen lautasten päältä ja reisistä tammaa sai harjata. Hertta jopa uskaltautui vähän rentoutua harjauksen ajaksi, mutta tallille ilmestyvät ihmiset saivat tamman hermostumaan. Hertta alkoi kuopia ja liikkua levottomasti.
“Rauhassa”, Kiaran lepytteli ja laittoi kapsonin tamman päähän. Kapsonin Hertta otti ilman pakoilua päähän. Kiaran silti palkkasi tamman kapsonin pukemisesta.
“Hyvä”, Kiaran kehui ja valmistautui lähtemään maneesille.
Matka maneesille ei ollut helppo, sillä tuuli sai Hertan säikyksi. Pienikin puuska sai tamman pyörähtämään narun päässä ympäri ja Kiaran yritti pitää omat hermot kasassa. Häntä teki mieli ottaa narusta ja pyytää tammaa rauhoittumaan, mutta hän tiedosti ettei se johda mihinkään. Hertta todennäköisesti kiihtyisi vain entisestään.
Maneesilla Hertta sai hetken aikaa vapaana tutustua maneesiin ja purkaa energioita. Tamma laukkasi kovaa ja irroittelevasti ympäri maneesia. “Hiljaa. Älä kaahaa päälle”, Kiaran virnisti ja siirtyi kauemmas katsomaan tamma juoksentelua. Hertta puhisi kuin lohikäärme ja ravasi korkein askelin ympäri maneesia. Kiaran seurasi liikettä haukan tavoin ja ei huomannut tammassa ontumista tai jäykkyyttä. Ehkä takaosa oli hieman arka tulemaan alle, kun Hertta kokosi itseään äärimmilleen.
Kun Hertta alkoi ravata rauhallisin askelin, pyysi Kiaran tammaa tulemaan luokse. Hertta kuunteli hienosti, mutta tuli vastaan korvat luimussa. “Hei, ei rumaa naamaa”, mies naurahti. Hän nautti, kun sai rauhassa tutustua hevoseen. Hertta ei ollut helppo, kun tamma näytti tunnelatausta kiinni ottamisesta. “Mitähän salaisuuksia sulla on?”, Kiaran totesi ääneen ja lähti vielä ympyrällä katsomaan tamman liikettä. Ensin etsien hyvää tasapainoa ja ryhtiä liikkeeseen. Hertalla oli tapana painua turhan etupainoiseksi, mutta toistojen jälkeen alkoi tamma liikkua enemmän pystymmässä.
“Hienosti. Melina on kouluttanut hyvin”, Kiaran kehui ääneen. Hertta osasi avot ja sulut, koota askelta ja tehdä koulupysähdykset, mutta yksi tärkeä palikka puuttui: rentous. Ehkä tamma oli vielä epävarma osaamisestaan. Pitäisikö palkata tai kehua useammin, Kiaran ajatteli ja vaihtoi suuntaa.
Kun viimein alkoi löytyä hyvä harmonia, halusi Kiaran kokeilla hieman tamman rajoja. Sulkutaivutus onnistui kaikissa askellajeissa ja laukassa onnistui laukanvaihdot. Ei niin rennosti kuin Kiaran halusi, mutta nyt olisi jotain mihin panostaa tamman kanssa. Ravia Hertta kokosi vaivalloisesti ja selkä kuin takaosan lihakset tuntuivat olevan jumissa.
“Saa
Daniel Helanto hieroa sut läpi”, Kiaran totesi, mutta pilkullinen tamma alkoi vähitellen vetryä.
Kun tamma alkoi näyttää rentouden merkkiä, lähti Kiaran kysymään voisiko tamma pienentää ympyrää laukassa. Sulkutaivutus lähti rennosti, mutta ympyrän pienentyessä alkoi tamma hieman empiä. Kiaran kannusti parhaan mukaan ja he onnistuivat tekemään hyvin laaja linjaisen laukkapiruetin. “Hieno”, Kiaran kehui ja antoi tamman hengähtää. Kiaran antoi Hertan piehtaroida ja nautiskella olosta, kun vielä sai olla rauhassa.
“Et ole niin kamala kuin kaikki antaa ymmärtää”, Kiaran hymähti. Ehkä Hertta oli valikoiva ja tarkka seurastaan.
