Magisksøs Tybalt

👑 2 Star Prospect 870/1900
👑 RHC2 80,5p.
👑 01/24 VPA2

Komealla ulkomuodollaan säväyttävä Tilli pysyy säväyttävä tasan niin kauan, kuin sitä vain katselee eikä ole orin arkielossa mukana. Tässä samppanjasävyssä hehkuvassa hevosessa ei äly loista, eikä oikein mikään muukaan. Herttainen höppänä, kyllä. Gran Prix -ratsu? Toki. Paras työkaveri jota ratsastaja voi toivoa? Valitettavasti ei.

Ei sillä, etteikö Tilli yrittäisi. Jokaiselle orin kanssa työskentelevälle on päivänselvää, kuinka mielellään Tilli tekee ja osallistuu, kuinka rohkea, innokas ja motivoitunut se on. Kiltti ja kuuliainenkin tämä on, joten tähän mennessä kuvaillun perusteella samppanjakarvaisen luulisi olevan joka ratsastajan unelma. Tillin tyhmyys kampittaa paljon, eikä hevosta ole herkkyydelläkään siunattu. Niin mielellään kuin orin esittäisikin kouluradoilla ajatuksenpehmein, silkkisin ottein, sellaiset suhahtavat orin ymmärryksestä ohi kuin kesäinen kärpäsparvi konsanaan. Kaiken päälle Tilli reagoi apuihin viiveellä, mikäli ylipäätään huomaa ratsastajansa pyytävän siltä jotakin. Tätä hevosta joutuu ratsastamaan vähän eri tavalla kuin muita. Joku vertasi Tilliä autoon, jonka ratti ja vaihteisto on jostain syystä jäykän jähmeää eikä moottori käynnisty kovin nopeasti. Kyllähän se jähmeäkin auto tekee saman kuin ne vähemmän jähmeät kulkupelit, mutta millä aikataululla, kas siinä kysymys.

Jollain kurin Grand Prix -liikkeet ovat painuneet Tillin kalloon vieläpä pysyen siellä historiallisten lajien treenaamisesta huolimatta. Joskus samppanjahevonen kokee tyhjiä hetkiä, aivan kuin unohtaisi, minne jalat nyt pitikään laittaa. Sitten valo syttyy jälleen ja Tilli pääsee jatkamaan mitä ikinä ratsastaja pyysikään. Omat mausteensa orin ratsastettavuuteen lisää Tillin kyky käsittää saamansa avut aivan päin prinkkalaa, vaikka ratsastaja olisi kuinka perinpohjaisen selkeä. Älä väännä rautalankaa, taivuta ratakiskoa, laske sataan, muista nauraa. Tällä mantralla sekä tietysti oikealla asenteella, pääsee alkuturhautumisen yli ja kenties jopa pisteeseen, jossa omalaatuisen hevosen kanssa työskentely muodostuu jokseenkin hauskaksi haasteeksi. Tilli kyllä tekee, kunhan hoksaa, mitä piti tehdä.

Ratsuna ori ei ehkä herätä, tasostaan huolimatta, järin suuria intohimoja kenessäkään. Vaan annas olla, kun Tilli pitäisi laittaa valmiiksi treeniä varten tai viedä käyntilenkille, kyllä silloin väkeä löytyy jonoksi asti! Jotenkin Tilli onnistuu muistuttamaan käytökseltään ja käsiteltävyydeltään seurakoiraa, sellaista lutuisen halittavaa ihmisen parasta kaveria, jota voi vaikka kiskoa hännästä ilman, että ilme muuttuu myrtyneeksi. Tilli rakastaa huomiota, herkkuja, suoraan letkusta juomista (suurin osa vedestä kyllä menee ohitse, ilmeisesti Tilli ei ihan osaa tähdätä ja jos itse käännät vesisuihkua, kääntää herra päätänsä jälleen väärään kulmaan..), rauhallisia käyntitalutuslenkkejä sekä heinän mutustelua, puiden vihreiden silmujen hamuamista. Tillin kanssa tosin saa olla tarkkana näiden syöttelyhetkien aikana, mokoma pöljäke kun kiskoo kitusiinsa vaikka sieniä, muovia ja kaikkea muutakin mihin hevosen ei luulisi kuuna päivänä koskevan.

Lastatessa ja purkaessa saa jälleen olla tarkkana. Tilli ei rynni tai muutoinkaan hankaloita asioita, reppana vain saattaa ympärilleen katsellessaan astua ohi rampista ja kaatua. Suoran linjan käveleminen voi olla hyvin hankalaa.. On ori onnistunut törmäämään karsinansa ovenkarmiinkin, tarhan tolppaan ja ties minne, kun kurssi onkin muuttunut kesken kävelyn ilman, että ori itse tiedosti koko asiaa. Näin viisas hevonen meillä.
Erityisesti isoissa tapahtumissa Tilli viihtyy. Tuskin se tajuaa muuta kuin väenpaljouden, mutta sekös se hauskaa on, niin paljon uusia ystäviä!! Tietenkin, kuinkas muutenkaan, ori tutustuisi kaikkein innokkaimmin niihin hevosiin, joiden hännässä keikkuu punainen rusetti. Samppanjaisen kimakka, jokseenkin naurettavan kuuloinen hirnunta kiirii kauas ja herättää muussa kilpailuväessä yleensä hyväntahtoista hilpeyttä. Se ääni kun ei tosiaan sovi Tillin ulkonäköön! Luonteeseen kyllä, mutta harvempi ohikulkija ymmärtää millainen tallaaja tämä hevonen onkaan.

Kilpailusuorituksenkin aikana Tilli saattaa availla ääntänsä, toisin kuin kotona. Se kuitenkin keskittyy ja työskentelee, ei yhtään sen herkempänä tai fiksumpana kuin kotonakaan, kuitenkin parhaansa yrittäen. Herttainen ja sympaattinenhan tämä on, siitä ei kyllä pääse mihinkään.

© Susiraja ♥